Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan kuoleman tavoittelu ei ole hyväksyttävä päämäärä terveydenhuollossa.
– Yksi terveystaloustieteellisen analyysin ongelmista on, että kuollut potilas on usein halvin potilas. Potilaiden kuoleman tavoittelu ei kuitenkaan ole hyväksyttävä päämäärä terveydenhuollossa, Lehtonen toteaa Twitterissä.
Lehtonen viittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskelmiin siitä, kuinka monta rokoteannosta joudutaan antamaan, jotta estetään yksi sairaalahoitoa vaativa koronatapaus.
– Vaikuttavuusanalyyseissä kuolleet potilaat laitetaan tämän vuoksi yleensä huonoimman seurauksen ryhmään. On tärkeää, että myös rokottamisen vaikuttavuuden arvioinnissa kuolemat huomioidaan, kuten esimerkiksi influenssan osalta tehdään, Lehtonen toteaa.
Diagnostiikkajohtajan mukaan Suomen perustuslaki edellyttää julkisen vallan turvaavan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistävän väestön terveyttä.
– Tämän on katsottu estävän joidenkin väestöryhmien rajaamisen hoidon ulkopuolelle.
THL suosittelee, että kunnat alkaisivat tarjota neljänsiä rokoteannoksia tietyille väestöryhmille jo heinäkuussa tai viimeistään 1. elokuuta alkaen.
Yksi terveystaloustieteellisen analyysin ongelmista on, että kuollut potilas on usein halvin potilas. Potilaiden kuoleman tavoittelu ei kuitenkaan ole hyväksyttävä päämäärä terveydenhuollossa #terveystaloustiede #NNT @mtvuutisethttps://t.co/wL2LgPFqBf
— Lasse Lehtonen (@lasleh) July 18, 2022
Hesari uutisoi, että ainakin 10 lintua kuollut Turun Auransillan suojaverkkoon. Se on varsin surullista – vielä surullisempaa toki on, että Suomessa lähes saman verran ihmisiä kuolee joka päivä koronaan #covid19 #kuolleisuus #uutiset @hsfi https://t.co/0IUshprCF7
— Lasse Lehtonen (@lasleh) July 17, 2022