Silmätautien hoitojonojen varoitetaan venyneen huomattavan pitkiksi, minkä seurauksena hoitoon pääsy on monessa sairaanhoitopiirissä hoitotakuuaikojen yli.
Optikko-, silmälääkäri- ja silmälaboratoriopalveluita tuottavia optikkoliikkeitä edustavan NÄE ry:n mukaan pelkästään HUSin alueella oli kesäkuun lopulla yli 6 000 silmätautien hoitoa odottavaa potilasta. Hoidon saavutettavuuden parantamiseksi tarvittaisiin julkisen ja yksityisen sektorin laajaa yhteistyötä.
Terveydenhoitojärjestelmän ongelmat ovat herättäneet keskustelua viime viikkoina pitkien päivystysjonojen vuoksi. Tilannetta on kuvailtu kriisiksi, sillä seitsemän päivän hoitotakuun toteutuminen perusterveydenhuollossa kuormittaa tulevaisuudessa erikoissairaanhoitoa vielä merkittävästi nykyistä enemmän.
Sairaanhoitopiirien kerrotaan tehneen glaukooman hoidon suhteen ratkaisuja, joilla potilaita on pudotettu uudestaan hoitotakuun ulkopuolelle sairauden etenemättömyyteen vedoten.
Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry ehdottaa, että vaikeaa tilannetta helpotetaan heti kytkemällä optikkoliikkeet silmälääkärivastaanottoineen ja silmälaboratorioineen mukaan julkiseen palveluntuotantoon. Merkittävä määrä glaukoomaan, diabeettisiin silmäsairauksiin ja kaihiin liittyviä käyntejä voitaisiin tuottaa optikkoliikkeissä. Järjestön mukaan muutos vapauttaisi erikoissairaanhoidon voimavaroja hoitamaan vaativia toimenpiteitä ja purkamaan leikkausjonoja.
– Yksityisen ja julkisen sektorin tulisi viimeistään nyt miettiä yhdessä, miten akuutista tilanteesta selvitään ja varmistetaan myös jatkossa silmäterveyspalveluita tarvitsevien hoitoon pääsy. Perinteisistä yksityinen-julkinen- ja professiopoteroista on nyt pakko päästä ylös, NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast toteaa tiedotteessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut selvityksen perusterveydenhuollon omalääkärimallista, jonka tavoitteena on kohentaa potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuutta. Toimiakseen se vaatisi yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.
– Ongelmallista esitetyssä mallissa on se, että siinä painotetaan merkittävästi julkisen sektorin palveluntuotantoa. Silmäsairauksien osalta julkinen sektori ei tällä hetkellä tuota käytännössä lainkaan perustason silmäterveyden palveluita, joten moniammatillisuuden toteutuminen silmäterveyspalveluissa ei ole realistista ilman yksityisen sektorin vahvaa mukanaoloa, Tast sanoo.
