Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n laajan Terve Suomi -väestötutkimuksen mukaan työikäisten elämänlaatu on heikentynyt voimakkaasti viime vuosina. Vain joka toinen työikäinen kokee elämänlaatunsa hyväksi, kun neljä vuotta sitten näin koki vielä yli 60 prosenttia työikäisistä.
Elämänlaadulla tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta tilanteestaan, esimerkiksi terveydestä, hyvinvoinnista, sosiaalisista suhteista ja elinympäristöstä.
Tutkimuksen mukaan joka viides työikäinen eli 20–64-vuotias kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt voimakkaasti vuoteen 2018 verrattuna miehillä 13 prosentista 19 prosenttiin ja naisilla 13 prosentista 20 prosenttiin.
Yleisintä psyykkinen kuormittuneisuus on edelleen 20–29-vuotiailla, mutta myös 30–49-vuotiailla kuormittuneisuus on lisääntynyt.
– Tulokset ovat huolestuttavia yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Vaikka työikäisten hyvinvoinnin heikkenevästä kehityksestä on ollut viitteitä jo aiemmin, viime vuosien kriisit ovat todennäköisesti entisestään hankaloittaneet tilannetta. Tulevalla hallituskaudella työikäisten hyvinvointi tulee nostaa päätöksenteon ytimeen, sillä ikääntyvä suomalainen yhteiskunta tarvitsee terveen ja toimintakykyisen väestön, sanoo johtava tutkija Annamari Lundqvist THL:stä.
Itsemurha-ajatukset yleistyneet erityisesti alle 50-vuotiailla
Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet alle 50-vuotiailla. Kun vuonna 2018 itsemurha-ajatuksista kertoi joka kymmenes, nyt niistä kertoi joka kahdeksas alle 50-vuotias.
– Itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpano on nyt erityisen tärkeää. Ohjelman hankkeissa kehitetään sitä, miten kuka tahansa osaisi ottaa huolen puheeksi ja mitä sote-alan ammattilaiset tekevät itsemurhavaaran tunnistamisen jälkeen. Tämän lisäksi rohkaisemme laatimaan turvasuunnitelman itsemurha-ajatusten varalle ja ottamaan sote-palveluissa käyttöön muita hyvän hoidon keinoja nykyistä enemmän, kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen.
Yhä useampi työikäinen kertoo käyttäneensä terveyspalveluita mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Nyt 20 prosenttia työikäisistä naisista kertoo käyttäneensä mielenterveyspalveluita, kun vastaava luku vuonna 2018 oli 15 prosenttia.
Miehillä mielenterveyspalveluiden käyttö on vähäisempää, ja heillä palvelujen käyttö on lisääntynyt yhdeksästä prosentista 12 prosenttiin.
Suuria alueellisia eroja lääkäripalvelujen riittävyydessä
Tutkimuksen mukaan myös terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut. Lähes joka neljäs aikuinen kokee, ettei saa riittävästi lääkäripalveluja tarpeeseensa nähden.
Tämä tarkoittaa sitä, että lääkäripalvelut riittämättömäksi kokevia on Suomessa yli 800 000. Osuus on lisääntynyt lähes kymmenen prosenttiyksikköä sekä miehillä että naisilla vuoden 2018 jälkeen, miehillä 14 prosentista 23 prosenttiin ja naisilla 17 prosentista 27 prosenttiin.
Hankalin tilanne on Pohjois-Karjalassa, Keski-Uudellamaalla ja Kainuussa, joissa yli 30 prosenttia asukkaista kokee saavansa liian vähän lääkäripalveluita tarpeeseensa nähden.
– Uusilla hyvinvointialueilla on vaikea lähtötilanne, johon niiden pitäisi pystyä vastaamaan. Huonoon kehitykseen vaikuttaa todennäköisesti useita tekijöitä, kuten koronan hoitovelka, sote-uudistuksen viivästyminen ja henkilöstöpula. Suomessa myös käytetään terveydenhuoltoon vähemmän rahaa kuin Länsi-Euroopassa, sanoo johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.
Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuuteen kutsuttiin 61 600 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä henkilöä eri puolilta Suomea. Otos on muodostettu siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen ja hyvinvointialueittain. Tutkimukseen kutsutuista 46 prosenttia vastasi kyselyyn syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana.
