Tammi-huhtikuun aikana Suomessa on hukkunut yhteensä 29 ihmistä. Määrä on yli kaksinkertainen viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, jolloin hukkui 12 ihmistä. Asia ilmenee Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) median ja avoimien viranomaislähteiden välityksellä kerätyistä ennakkotiedoista.
Hukkumisista 17 on tapahtunut jäihin vajoamisen seurauksena, yksi uidessa, kaksi putoamisen seurauksena ja yhdeksässä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Alkuvuoden hukkumiskuolemista 11 tapahtui Länsi- ja Sisä-Suomen alueella, kahdeksan Etelä-Suomessa, neljä Itä-Suomessa, kolme Pohjois-Suomessa, kaksi Lounais-Suomessa ja yksi Lapissa.
– Alkuvuonna hukkuneiden määrä on surullisen korkea, korkeampi kuin vuosiin. Etenkin jäihin hukkumisia ja läheltä piti -tilanteita on ollut huomattavasti edellisiä vuosia enemmän. Useassa tilanteessa on ollut osallisena enemmän kuin yksi henkilö ja myös alaikäisiä on joutunut vakavaan vaaraan, sanoo SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen tiedotteessa.
Hukkuneista 15 on miehiä, neljä naisia ja kymmenessä tapauksessa sukupuoli ei ole selvillä.
Pelkästään huhtikuussa hukkui ennakkotietojen mukaan kymmenen ihmistä. Kuusi heistä vajosi jäihin, neljässä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä.
– Varoituksia ei tunnuta ottavan tosissaan. Jäälle on lähdetty ilman riittävää varustusta ja toimintakykyä. Toisaalta vaihteleva sää ja ilman lämpötilamuutokset ovat myös vaikuttaneet jääolosuhteisiin koko maassa ja vaikeuttanut jääpeitteen kestävyyden arvioimista. Huhtikuussa monin paikoin nopea lämpötilan nousu heikensi jäitä ja aiheutti sarjan jäihin vajoamisia, Hiltunen sanoo.
Tällä hetkellä jäitä on enää pohjoisimmassa Suomessa, eikä sielläkään kaikkialla enää kantavaa. Keväällä jää haurastuu ja puikkoontuu nopeasti. Vaikka jää olisi useita kymmeniä senttejä paksu, se voi pettää alta. Päältä päin ei aina näe, onko jää haurastunutta vai ei. Siksi SUH painottaa, että kevätjäähän ei voi luottaa.
Suuressa osassa Suomea innokkaimmat ovat jo käynnistäneet veneilykauden. Vesistöt ovat kuitenkin toistaiseksi erittäin kylmiä. Mahdollisessa onnettomuustilanteessa veteen joutuessa hypotermian riski on suuri.
– Vesillä riskejä lisäävät alkoholin käyttö, pelastusliivien puute ja kiikkerät veneet. Tärkein vesillä liikkujan varuste on aina oikein puettu, sopivankokoinen ja vaatimusten mukainen pelastusliivi tai muu kelluntapukine. Nyt kylmien vesien aikaan myös kuivapuku on hyvä lisävaruste. Vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta kuuluu jokaiselle vesillä liikkuvalle, muistuttaa Hiltunen.
Vaikka veneilyn suosio on kasvanut, ovat kuolemaan johtaneet huviveneilyonnettomuudet vähentyneet. Viime vuosikymmenen aikana huviveneilyssä on hukkunut Suomessa keskimäärin 38 ihmistä vuodessa. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu soutuveneillä ja pienillä moottoriveneillä.
