Suomessa käytävän turvallisuuspoliittisen keskustelun polttopisteessä ovat viime kuukausina olleet maamme tuore Nato-jäsenyys ja sen käytännön vaikutukset. Samaan aikaan vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa jatkaa vahvistumistaan.
– Olemme työskennelleet Ruotsin kanssa tiiviisti yhdessä ja todenneet, että yhteistyömme edelleen syvenee ja saa uutta suuntaa, kun toivon mukaan pian olemme molemmat Naton jäsenmaita. Meillä on hyvä yhteisymmärrys siitä, että kaikkea sitä tärkeää, mitä on tähän mennessä saatu aikaan, viedään ilman muuta eteenpäin, puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Janne Kuusela sanoo Verkkouutisille.
– Kun Ruotsin jäsenyys on saanut lopullisen sinettinsä, katsomme, mitä siinä vaiheessa on tarpeen järjestää eri tavoin. Tietty uudelleen orientoituminen on siis todennäköisesti seuraavan vuoden aikana edessä. Olemme yhtä mieltä siitä, että paljon uusia yhteistyön mahdollisuuksia on joka tapauksessa vielä edessä, hän toteaa.
Myös puolustussuunnittelu tulee hänen mukaansa Nato-kontekstissa entisestään tiivistymään Ruotsin, kuten kaikkien muidenkin naapurimaidemme, kanssa.
Verkkouutiset haastatteli ylijohtaja Kuuselaa presidentti Sauli Niinistön isännöimien Kultaranta-keskustelujen yhteydessä Helsingissä.
Puolalla keskeinen asema
Suomen ja Baltian maiden välinen puolustusyhteistyö on ollut Kuuselan mukaan perinteisesti hyvää, ja sitä on toteutettu monella eri tasolla.
– Olemme tehneet puolustusmateriaaliyhteistyötä, olemme yhdessä mukana Britannian johtamassa JEF-maaryhmässä (Joint Expeditionary Force) tiiviisti mukana ja paljon muuta. Viime aikoina on avautunut uusia puolustusmateriaaliyhteistyön raiteita, kun esimerkiksi Latvian puolustusmenoista käytetään lähivuosina huomattava osa puolustusmateriaalihankintoihin Suomesta. Maa on myös palauttamassa asevelvollisuutta ja uudistamassa kokonaisturvallisuuskonseptiaan, ja tässä Suomi on heille hyvin mieluisa keskustelukumppani, Kuusela sanoo.
Kun kaikki Pohjolan ja Baltian maat ovat samassa Euroopan kolkassa sijaitsevia Nato-liittolaisia, yhteistyö saa hänen mukaansa uuden ulottuvuuden, jota aletaan nyt käytännössä toteuttaa. Myös Puola on Pohjois-Euroopan puolustuksen ja Itämeren turvallisuuden kannalta hyvin tärkeä maa, hän muistuttaa.
– Meillä on Puolan kanssa yhteistä sekin, että molemmilla on hyvin laaja, leimallisesti maavoimapainotteinen puolustusjärjestelmä, joka on fokusoitunut oman alueen puolustamiseen. Tämän tiimoilta meillä on varmasti yhteistä agendaa jatkossa, hän toteaa.
Ketterä keihäänkärki
Nopeaan toimintaan kykenevä JEF-joukko, jossa ovat mukana johtovaltio Britannian lisäksi Baltian maat, Pohjoismaat sekä Alankomaat, on Kuuselan mukaan sekin muuttamassa luonnettaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä.
– JEF noudattelee samaa dynamiikkaa kuin kaikki muukin Suomen puolustusyhteistyö Nato-maiden kanssa. Nyt on hyvin selvästi havaittavissa, että siinä muuttuvat sekä fokus että mahdollisuudet. Me kymmenen pohjoiseurooppalaista liittolaista voimme jatkossa hyvin tehokkaasti ja saumattomasti toimia yhdessä niin, että Naton pelote ja puolustus vahvistuvat tällä ilmansuunnalla ja täydentävät Naton toimintaa, hän sanoo.
Ennen Nato-jäsenyyttä rajat sille, mitä Suomi saattoi tehdä Naton ja sen yksittäisen jäsenmaiden kanssa, olivat tiukat ja jäykät. Nyt tämä asetelma on pitkälti väistynyt ja poistuu kokonaan Ruotsin jäsenyyden toteuduttua.
– Tämä tehostaa merkittävästi JEF:n toimintaa ja sen euroatlanttisen alueen puolustukselle tuomaa lisäarvoa, hän toteaa.
JEF kykenee hänen mukaansa toimimaan tarpeen tullen erityisen ketterästi, sillä kukin jäsenmaa voi erikseen päättää osallistumisestaan yksittäiseen operaatioon. Tämä niin sanottu opt in -periaate mahdollistaa toiminnan minimissään jopa vain kahden osallistujamaan voimin.
– JEFsuunnittelee valmiiksi erilaisia operaatiomalleja ja yhteistoimintaa, jota myös harjoitellaan. Sen valmiutta voidaan hyvin joustavasti säädellä erilaisissa tilanteissa ja osoittaa, että maat tukevat toisiaan ja puolustavat alueidensa koskemattomuutta.
Britannian Helsingin-suurlähettiläs Theresa Bubbear kertoi jo lokakuussa 2021 Verkkouutisille, että JEF on valmis osallistumaan esimerkiksi Ahvenanmaan puolustukseen, jos Suomi sitä pyytää.