Monien koronaviruksen sairastaneiden on havaittu kärsivän kuukausia kestävistä jälkioireista, kuten väsymyksestä, elinsairauksista tai psyykkisistä oireista.
Niin sanottu pitkä korona voi heikentää työkykyä merkittävästi. Yalen yliopiston professori Akiko Iwasaki sanoo Helsingin Sanomille, että maailman terveysjärjestö WHO:n listaamista 200 eri jälkioireesta yksikin voi muodostua pitkällä aikavälillä lamauttavaksi.
Lievien ja oireettomien infektioiden osalta pitkää koronaa on ilmaantunut erityisesti 20–60-vuotiaille naisille. Pitkittyneet jälkioireet ovat näin ollen suurempi riski nuorille kuin vakava akuutti infektio.
– Tämän vuoksi uskomme, että lievästä koronasta lähtöisin olevan pitkittyneen koronataudin syntytapa on erilainen kuin vakavasta tartunnasta jatkuneen taudin, professori toteaa.
Jälkioireista kärsiviä on Yhdysvalloissa arviolta 7,7 miljoonaa ja Britanniassa kaksi miljoonaa. THL:n mukaan Suomessa on hoidettu 12 800 pitkittynyttä koronaa sairastavaa potilasta.
Akiko Iwasakin mukaan esimerkiksi munuais- ja sydänongelmia on ilmaantunut lieväoireisten tartuntojen jälkeen, mutta niiden yleisyys on hämärän peitossa. Taustalla voi olla kehon autoimmuunireaktio, kudosvaurio tai kehossa piilevä toinen patogeeni.
Aihetta koskeva THL:n selvitys valmistuu kesän jälkeen. Long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtajan, professori Risto O. Roineen mukaan kyseessä on valtavasti alidiagnosoitu tila.
– Todellinen määrä on joka tapauksessa moninkertainen. Se voi olla kymmenkertainenkin, professori sanoo HS:lle.
