Yhdysvaltojen rooli Natossa on käymässä nimekkään ranskalaisen turvallisuuspolitiikan tutkijan, professori Nicolas Tenzerin mielestä yhä ongelmallisemmaksi. Tämä on hänen mukaansa tosiasia, joka on syytä avoimesti myöntää. Sama koskee myös Slovakiaa ja Unkaria, mutta ne eivät ole liittokunnan kannalta kovin tärkeitä.
– Yhdysvallat on erittäin tärkeä. Se on puolustusliiton keskeinen toimija, eikä kyse ole vain sen valtavasta sotilaallisesta voimasta. Se myös hallitsee tiettyjä avainteknologioita, joista Naton 31 muuta jäsenmaata ja integroitu komentojärjestelmä ovat riippuvaisia. Usein sanotaan, että Natoa olisi yksinkertaisesti mahdotonta kuvitella ilman Washingtonia, Tenzer sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (Cepa) julkaisemassa artikkelissa.
Nicolas Tenzer on Pariisin Sciences Po -yliopiston kansainvälisten suhteiden professori ja Cepan vanhempi tutkija.
Naton eurooppalaiset jäsenmaat käsittävät hänen mukaansa Yhdysvaltojen olennaisen merkityksen ja sen, että amerikkalaisjoukkojen vetäytyminen Euroopasta aiheuttaisi valtavan ongelman. Saksan liittokansleri Friedrich Merz on väläyttänyt ”vaihtoehtoa Natolle sen nykyisessä muodossa” ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kehottanut vahvistamaan ”Yhdysvalloista riippumatonta eurooppalaista puolustusta”.
Tapahtuisiko tämä kehitys Naton puitteissa vai niin, että muodostettaisiin uusi EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan perustuva liittouma, joka kattaisi myös Britannian, Norjan ja mahdollisesti Turkin, on Tenzerin mukaan vielä epäselvää. Selvää on kuitenkin hänen mielestään se, että Donald Trumpin Yhdysvallat ei ole vakaa ja ennustettava kumppani.
Kukaan ei voi olla varma, että Washington pitäisi kiinni Naton peruskirjan 5. artiklassa määritellyistä turvatakuista, jos Viro, Latvia tai Suomi joutuisivat hyökkäyksen kohteeksi, Tenzer toteaa. Asetelma ei ole hänen mukaansa uusi, vaan sillä spekuloitiin jo Barack Obaman ja Joe Bidenin presidenttikausien aikana.
– Nykyään on lähes varmaa, että Yhdysvaltain ilmavoimat ja merijalkaväki, jotka olisivat tällaisessa tilanteessa etulinjassa, pysyttelisivät tukikohdissaan – tai olisivat kenties jo palanneet USA:han, hän arvioi.
Tenzer pitää epätodennäköisenä, että Yhdysvallat olisi suoranaisesti irtautumassa Natosta. Trumpin hallinto voi kuitenkin erilaisin verukkein leikata järjestön rahoitusta ja rajoittaa amerikkalaisen tiedustelutiedon luovuttamista esimerkiksi Ukrainalle.
– Se voi helposti häiritä, viivästyttää ja siten heikentää liittokuntaa, joka tarvitsee nyt reagointikykyä, nopeaa päätöksentekoa ja päättäväisyyttä enemmän kuin koskaan ennen, hän toteaa.
Tässä tilanteessa Euroopan on hänen mielestään pikaisesti saavutettava strateginen autonomia joko Naton puitteissa, laajemmassa eurooppalaisessa kehyksessä tai jonkinlaisen ”halukkaiden koalition” puitteissa. Strateginen autonomia ei hänen mukaansa tarkoita sitä, että Yhdysvallat suljettaisiin ulkopuolelle, eikä varsinkaan lähentymistä Venäjään tai Kiinaan.
– Se tarkoittaa, että joukolle eurooppalaisia maita avataan mahdollisuus toimia, jos ne niin haluavat ja jos Yhdysvallat ei halua seurata mukana, hän kiteyttää.
Ensimmäiseksi tätä lähestymistapaa tulisi hänen mukaansa soveltaa Ukrainaan, jonka sotilaalliseen tukemiseen lopulta vain Euroopalla on elintärkeä intressi.
