Kun presidentit Vladimir Putin ja Xi Jinping tapasivat viime helmikuussa Pekingissä, he julistivat yhteisessä julkilausumassaan, että Venäjän ja Kiinan ystävyydellä ja yhteistyöllä ei ole rajoja. Pian huipputapaamisen jälkeen Putin päätti koetella julistuksen henkeä hyökkäämällä Ukrainaan, johon Kiina oli vaalinut ystävällisiä suhteita, brittiläinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Ian Bond toteaa tuoreessa artikkelissaan.
– On edelleen epäselvää, kuinka paljon tietoa suunnitellusta hyökkäyksestä Ukrainaan Putin tapaamisen yhteydessä Xille antoi, jos antoi mitään, Center for European Reform -ajatushautomon ulkopolitiikan tutkimusohjelmaa johtava Bond huomauttaa.
Läntisten tiedustelulähteiden mukaan kiinalaiset virkamiehet olivat pyytäneet venäläisiä olemaan käynnistämättä hyökkäystä Pekingin talviolympialaisten aikana. Kiinalaiset ovat puolestaan väittäneet, että heillä ei ollut tietoa Putinin aikeista. Oli niin tai näin, sota näyttää Bondin mukaan johtaneen Venäjän ja Kiinan suhteiden viilenemiseen.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Ian Bond on toiminut lähes kolme vuosikymmentä Britannian ulkoasiainhallinnossa muun muassa Moskovassa, Washingtonissa, Naton päämajassa ja Wienissä.
Laimea linja
Kansainvälisissä järjestöissä Kiina on Bondin mukaan myötäillyt joitakin niistä perusteluista, joita Kreml on hyökkäyssodalle esittänyt, mutta useimmiten pyrkinyt esiintymään puolueettomana välttäen tiukkoja kannanottoja sen enempää Venäjän kuin Ukrainankaan puolesta.
Maaliskuusta lähtien Kiinan diplomatiaa ovat hänen mukaansa ohjanneet Xin määrittelemät ”neljä välttämättömyyttä”, jotka ovat kaikkien maiden suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittaminen, YK:n peruskirjan ehdoton noudattaminen, suhtautuminen vakavasti kaikkien maiden oikeutettuihin turvallisuusintresseihin sekä kriisin rauhanomaista ratkaisua edistävien toimien tukeminen.
– Xi on tukenut Ukrainaa lähinnä hyväksymällä G20-maiden johtajien julkilausuman Balilla. Siinä todettiin, että tilanteesta oli erilaisia arvioita ja että johtajat olivat toistaneet kansalliset kantansa keskustellessaan Ukrainasta, mutta siinä myös siteerattiin YK:n yleiskokouksen 2. maaliskuuta antamaa päätöslauselmaa, jossa 141 maata ”pahoitteli mitä voimakkaimmin Venäjän federaation Ukrainaan kohdistamaa hyökkäystä”, Bond sanoo.
Heijastuksia Tyynellemerelle
Venäjän johdon harjoittamaan ydinaseuhitteluun Kiina näyttää hänen mukaansa suhtautuvan karsaasti. Kun Kiina on aina vakuuttanut, että se käyttäisi ydinaseitaan vain vastauksena ydiniskuun, Venäjän doktriini sallii ydinaseiden käytön myös epämääräisesti määritellyssä tilanteessa, jossa ”valtion olemassaolo on uhattuna”.
Ian Bond pitää mahdollisena, että tietyistä varauksista huolimatta Kiina saattaa pitää pitkittynyttä konfliktia Euroopassa omien etujensa mukaisena. Yhdysvaltojen ponnistelut Ukrainan tukemiseksi ja amerikkalaisjoukkojen läsnäolon vahvistamiseksi Euroopassa saattavat nimittäin vaikeuttaa Yhdysvaltojen suunnitelmia siirtää sotilaallista painopistettään Intian valtameren ja Tyynenmeren alueelle.
– Vaikka Yhdysvaltojen puolustusbudjetti vuodelle 2023 on yli 850 miljardia dollaria, sillä voi olla vaikeuksia varmistaa Ukrainan sotilaallinen menestys ja toimia samaan aikaan vastavoimana Kiinan kasvavalle sotilaalliselle läsnäololle Aasiassa, Tyynellämerellä ja ennen kaikkea Taiwanin läheisyydessä, hän toteaa.
