Helsingin Sannomat selvitti perussuomalaisten esittämiä väitteitä maahanmuutajista. Lehden selvityksen mukaan moni väite ei pitänyt paikkaansa.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan väite, että valtaosa maahanmuuttajista tulisi Suomeen elämään sosiaaliturvan varassa, ei pidä paikkaansa. Tilastot osoittavat, että suurin osa oleskeluluvista myönnetään työn, opiskelun tai perheenyhdistämisen perusteella.
Vuonna 2024 Maahanmuuttovirasto myönsi vain 1 581 myönteistä oleskelulupaa turvapaikan perusteella, kun taas työperusteisia lupia myönnettiin 11 103 ja opiskeluun liittyviä 12 192. Perheenyhdistämisen perusteella oleskeluluvan sai 18 018 henkilöä. Työn ja opiskelun perusteella myönnettiin siis yli 14 kertaa enemmän lupia kuin turvapaikan perusteella. Luvuissa ole mukana 12 210 ukrainalaista, joille myönnettiin tilapäistä suojelua.
Seuraavaksi lehti tarttui perussuomalaisten väitteeseen, jonka mukaan maahanmuuttajat ovat pääosin lähtöisin kehitysmaista.
Maahanmuuton lähtömaat vaihtelevat paljon sen perusteesta riippuen. Työperäisissä oleskeluluvissa suurimmat maat viime vuonna olivat Thaimaa, Filippiinit, Intia, Kiina ja Vietnam, opiskelijoita tuli eniten Bangladeshista ja Nepalista, ja perheenyhdistämisiä haettiin useimmiten Filippiineiltä, Sri Lankasta, Intiasta, Bangladeshista ja Nepalista. Turvapaikkahakemuksia jättivät eniten Somalian, Irakin, Afganistanin, Syyrian ja Nigerian kansalaiset, mutta niiden osuus kaikesta maahanmuutosta oli pieni.
Osa tulijoiden lähtömaista, kuten Nepal, Bangladesh, Afganistan ja Somalia, kuuluu YK:n vähiten kehittyneiden maiden listalle, kun taas esimerkiksi Vietnam ei. Siksi väite siitä, että maahanmuuttajat olisivat pääosin kehitysmaista, riippuu pitkälti määritelmästä ja siitä, mitä maahanmuuton muotoa tarkastellaan.
Kolmantena lehti tarttui perussuomalaisten väitteeseen, jonka mukaan maahanmuuttajien koulutus- ja osaamistaso ovat heikkoja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teki vuonna 2022 kyselytutkimuksen, jonka mukaan työssäkäyvien osuus oli maahanmuuttajissa 58 prosenttia. Työssäkäyvien osuus koko väestöstä oli tuolloin 61 prosenttia.
Saman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajista 44 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Koko väestön kohdalla luku on noin 40 prosenttia.
Esimerkiksi tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla erityisasiantuntijan tehtävissä työskentelee huomattava määrä korkeasti koulutettuja ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, huomauttaa maahanmuuton ja kotoutumisen erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupunkitietopalveluiden yksiköstä.
