Helsingin Sanomien teettämässä mielipidemittauksessa vastaajista 75 prosenttia uskoo, että nykyisenkaltaisia julkisia palveluja ei kyetä tulevaisuudessa ylläpitämään. Samalla suuri enemmistö kertoi pitävänsä tällaista kehitystä epätoivottavana.
Peräti 84 prosenttia arvioi, että terveiden ja työkykyisten aikuisten pitää kantaa aiempaa enemmän vastuuta itsestään. Vastaajista 74 prosenttia uskoo, että omaisten pitää jatkossa ottaa enemmän vastuuta vanhusten hoivasta.
Kansalaisten vastausten perusteella he pitävät monia todennäköiseksi arvioimiaan muutoksia epätoivottavina. Esimerkiksi omaisille suurempaa vastuuta vanhusten hoivasta toivoi vain hieman yli kolmasosa, mutta sitä piti todennäköisenä lähes kolme neljästä.
Suurempaa varautumista oman elämän vastoinkäymisiin piti toivottavana vain noin neljäsosa, mutta todennäköisenä lähes neljä viidestä.
Vastaajista 85 prosenttia toivoi, että julkisten palvelujen laatu pystyttäisiin pitämään vähintään yhtä korkeana kuin nyt. Vain 38 prosenttia luotti siihen, että tässä onnistutaan.
Suomalaiset näyttäisivät myös uskovan, että vaikka hyvinvointivaltiota supistettaisiin, tästä ei seuraisi pienempää verotaakkaa kansalaiselle. Vain neljäsosa vastasi uskovansa, että julkisten palvelujen karsiminen mahdollistaisi matalamman verotuksen. Vastaajista 38 prosenttia kuitenkin toivoisi näin tapahtuvan.
Yhtä suuri osa toivoo, että matalampi verotus ja vähäisemmät julkiset palvelut mahdollistaisivat sen, että ihmiset voisivat tehdä elämästään enemmän ”omannäköistä”. Näin kuitenkin uskoo käyvän vain 27 prosenttia vastaajista.
Valtaosa, 78 prosenttia, toivoo, että Suomen velkaantumistahtia onnistuttaisiin hidastamaan. Paljon pienempi osa (34 %) uskoo että näin todella kävisi.
Kantar Public toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa 9.–15.12.2022. Tutkimukseen osallistui 1 061 ihmistä. Tutkimus edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Otos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla. Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.