HS: Professori vertaa Kurskia talvisotaan maaliskuussa 1940

Ukrainan hyökkäys Venäjän maaperällä alkoi viime viikon tiistaina.
Ukrainan joukot aloittivat yllätyshyökkäyksen Venäjän Kurskin alueella viime viikon tiistaina. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / ROMAN PILIPEY
Ukrainan joukot aloittivat yllätyshyökkäyksen Venäjän Kurskin alueella viime viikon tiistaina. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / ROMAN PILIPEY

Ukrainan hyökkäys Venäjän maaperällä jatkuu toista viikkoa.

Ukraina aloitti hyökkäyksen Venäjän Kurskin alueella viime viikon tiistaina. Hyökkäyksen tavoitteiden iso kuva on toistaiseksi hämärän peitossa.

Ukraina on sanonut vallanneensa noin tuhannen neliökilometrin kokoisen alueen. Venäläislähteiden mukaan vallattuja alueita olisi noin 500 neliökilometriä.

Ukraina on korostanut, ettei se aio pitää valtaamiaan alueita.

Vallattuja alueita on mahdollista käyttää valttikorttina neuvotteluissa.

Pyrkimys hyödyntää aluevaltauksia rauhanneuvotteluissa ei ole uutta, vaan historiasta löytyy montakin esimerkkiä.

– Esimerkki löytyy meidän omasta historiastamme. Talvisodassa maaliskuussa 1940 Suomen joukot olivat vaikeassa tilanteessa, ja yleinen käsitys oli, että joukkojen asemat tulee pitää uhrauksiakin kärsien, jotta rauhanneuvotteluissa olisi paremmat lähtökohdat, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa.

– Silloin ajateltiin, että neuvotteluille ei ole selkärankaa, jos Suomen joukot joutuvat perääntymään, Koivula jatkaa.

Talvisota päättyi 13. maaliskuuta 1940 Neuvostoliiton sanelemiin rauhanehtoihin.

Ulkoministerin mukaan aika ei ole vielä kypsä keskusteluille venäläisten poliitikkojen kanssa.
Ukrainan droonit aiheuttavat tuhoa hyökkääjän selustassa.
Venäjä ja Ukraina ovat neuvotelleet Minskissä jo 2014 ja 2022. Kummastakaan ei seurannut mitään mikä olisi estänyt nykyistä sotaa.
Mainos