Hormuzinsalmen sulkeminen on vakava isku kansainväliselle merenkululle ja sääntöpohjaiselle maailmanjärjestykselle, arvioi turvallisuusasiantuntija Elisabeth Braw Atlantic Council -ajatushautomon artikkelissa.
Hänen mukaansa Iranin toiminta on osoittanut, että strategisia merireittejä voidaan käyttää geopoliittisena painostuskeinona tavalla, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Hormuzinsalmi on yksi maailman tärkeimmistä meriliikenteen pullonkauloista.
Sodan aikana Iran perusti viranomaisen hallinnoimaan salmen kulkulupia ja maksuja sekä esitti mahdollisuuden periä maksuja myös salmen kautta kulkevista tietoliikennekaapeleista.
– Merenkulkualan asiantuntijat pelkäävät nyt, että myös muille maailman tärkeille merireiteille voidaan tulevaisuudessa asettaa tietulleja tai uusia rajoituksia vapaalle kauttakululle, Braw kirjoittaa.
Hänen mukaansa vapaan kauttakulun palauttaminen ei poistaisi kriisin seurauksia.
– Vaikka salmen pääväylä avattaisiin uudelleen lähitulevaisuudessa ja kauttakulku palautuisi esteettömäksi, sulkemisen vaikutukset olisivat edelleen valtavat.
Kriisi on nostanut polttoaineiden ja muiden raaka-aineiden hintoja sekä lisännyt epävarmuutta kansainvälisissä toimitusketjuissa. Samalla varustamot, vakuutusyhtiöt ja logistiikkayritykset joutuvat varautumaan siihen, että Hormuzinsalmi voidaan sulkea uudelleen milloin tahansa.
Braw katsoo myös, että kansainvälisen merijärjestyksen uskottavuutta heikentää Yhdysvaltojen oma toiminta.
– Tämä luo maailman merijärjestykselle kaksinkertaisen uhan: kansainvälisten sääntöjen rikkominen lisääntyy samalla, kun niiden valvonta ja toimeenpano heikkenevät.
Rajoittamattomasta merenkulun vapaudesta voikin tulla Iranin sodan uhri, Braw varoittaa.
YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) on vuonna 1982 hyväksytty kansainvälinen sopimus, joka määrittelee merten käyttöä koskevat keskeiset säännöt. Sen tärkeimpiin periaatteisiin kuuluu oikeus vaarattomaan kauttakulkuun, jonka mukaan alukset saavat kulkea myös toisen valtion aluevesillä, kunhan ne eivät vaaranna rannikkovaltion turvallisuutta tai yleistä järjestystä.
Braw muistuttaa, että Hormuzin kriisi on ensimmäinen tapaus, jossa näin keskeinen kansainvälinen merireitti on käytännössä suljettu nykyisen maailmanlaajuisen talousjärjestelmän aikana.