Verkkouutiset

Yli kaksi kolmasosaa pitää viime hallituskauden alkoholiuudistusta onnistuneena. / LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN

Alkoholin ostajan holhoamisella varjellaan monopolia

Politiikka

Vasemmistohallitus ei kirjoittajan mukaan sallinut viinien ulosmyyntiä edes korona-ajan kovimmassa kurimuksessa.
Janne Heikkinen
Janne Heikkinen
Janne Heikkinen on kokoomuksen kansanedustaja.

Kansan tunnot alkoholilain taannoisen uudistuksen tiimoilta tulivat selviksi kuluneen heinäkuun alussa julkaistussa Päivittäistavarakaupan liiton ja Taloustutkimuksen Suomi syö -tutkimuksessa.

Ohessa muutamia lukuja: 68 prosenttia pitää alkoholiuudistusta onnistuneena; 59 prosenttia haluaisi viinit ruokakauppoihin ja 52 prosenttia haluaisi alkoholit mukaan verkkokaupan ruokatilauksiin. Lisäksi 75 prosenttia pitää kauppojen kykyä valvoa alkoholin myyntiä hyvänä.

Tästä huolimatta alkoholipolitiikan uudistustyö laahaa.

Olipa kysymys sitten viineistä ruokakaupoissa tai alkoholin etämyynnistä ulkomailta Suomeen, törmätään Alkon asemaan valtion monopolina. Uudistavia toimenpiteitä vastustetaan vetoamalla mitä erilaisempiin väitteisiin, joilla pohjimmiltaan pyritään mustasukkaisesti suojelemaan monopolin tulevaisuutta.

Eräs argumentti, jolla monopolia pyritään suojelemaan, on vetoaminen Alkon laadukkaaseen asiakaspalveluun. Käytännössä ruokakaupat esitetään kyvyttöminä myymään viiniä asiantuntevasti. Asiantuntijat tosin ohittavat nykytilanteen. Jo nykyisellään Suomesta löytyy lukuisia palkittuja oluthyllyjä ja ammattitaitoisia kauppojen osastovastaavia. Tämä holhoava näkemys aliarvioi roimasti kauppojen ammattilaisten osaamisen. Mikäli myynti vain sallitaan, seuraa sitä edesauttava osaaminen perässä kilpailun myötä.

Oma ongelmansa on päättäjien ja virkamieskunnan taipumus kansan holhoamiseen. Edellisellä uudistuskierroksella päättäjä toisensa jälkeen maalaili lopun ajan mielikuvia siitä turmiosta, jota seuraa nelosoluen ja niin sanottujen ”limuviinojen” ilmestymisestä kauppojen hyllyille. Sittemmin olemme voineet todeta, kuinka suomalaiset kuluttavat vähemmän ja vastuullisemmin alkoholia. Holhomiseen taipuvilta poliitikoilta uudistuksia ei kannata odottaa, sillä jos se olisi heistä kiinni, olisi maitokaupassakin edelleen käytävä viimeistään iltayhdeksään mennessä.

Valtion monopoleiden suurimmalle ystävälle, vasemmistohallitukselle, alkoholipolitiikan uudistamisen rasti on ymmärrettävästi vaikea. Edes korona-ajan kovimmassa kurimuksessa he eivät halunneet ideologisista syistä sallia ravintoloille viinien ulosmyyntiä.

Eräs merkittävistä toimenpiteistä uudistamisen saralla on alkoholin etämyynnin aseman selkiyttäminen, jota eduskunta edellytti jo edelliseltä hallitukselta alkoholilain uudistuksen yhteydessä. Etämyynnin sääntelyn selkeyttäminen ja sen verotuksen piiriin saattaminen palvelisi yhteiskuntaa enemmän kuin tehottoman ja mielivaltaiseen tulkintaan perustuvan kiellon ylläpitäminen.

Itse asiassa on virheellistä puhua etämyynnin kiellosta, sillä sellaista Suomen lainsäädäntö ei tunne. Kyse on viinivihalle antautuneiden virkamiesten omasta tulkinnasta. Ministeriön virkamiesten merkitys tuli esille viimeistään keväällä, kun Iltalehti uutisoi laajasti alkoholien etämyyntiin liittyvistä eriskummallisista ja kyseenalaisista piirteistä. Tilanne herättääkin kysymyksen siitä, että kuka lopulta ohjaa maamme alkoholipolitiikkaa? Näyttääkin siltä, että alkoholipolitiikan ohjaksia pitää käsissään päättäjien sijaan sosiaali- ja terveysministeriön virkamieskunta.

Eteenpäin katsovalle alkoholipolitiikalle on kansan tuki. Päättömän ja neliraajajarrutusmaisen holhoamisen sijaan Alkon monopoli on purettava. Yrittäjille on annettava enemmän toimivapauksia ja kansalaisille vapautta valita. Luonnollisesti tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisenä askeleena alkoholin etämyynti vapautetaan ja ruokakaupoille myönnetään oikeudet viinien myyntiin.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS