Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen on määrä nousta ensi vuonna. Lokakuussa 2020 voimaan astunut vanhuspalvelulaki sisälsi hoitajamitoituksen, joka koskee iäkkäiden tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa.
Tällä hetkellä mitoitus on 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Täysi mitoitus tulee pakolliseksi ensi vuonna: mitoituksen tulee olla 0,7 huhtikuussa 2023. Ylen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uusien ennakkotietojen mukaan uusia hoitajia tarvittaisiin 3 500, jotta mitoitus saavutetaan.
THL:n johtavan asiantuntijan Sari Kehusmaan mukaan uusia hoitajia on saatu tänä vuonna palkattua, mutta tilanteen odotetaan tästä eteenpäin kiristyvän.
Uusia palkattavia on työmarkkinoilla enää vähän.
– Tässä on huomioitava se, että kun mitoitusvaatimus nousee 0,7:ään, niin entistä useampi yksikkö tulee tilanteeseen, jossa he joutuvat rekrytoimaan lisää henkilöstöä. Kyllä se ilman muuta vaikeuttaa rekrytointitilannetta, Kehusmaa arvioi.
Jo aiemmat hoitajamitoitukset ovat aiheuttaneet vaikeuksia. Hoitajamitoituksen ollessa 0,55 yhteensä 92 yksikköä ei päässyt tavoitteeseen, raportoi THL.
Hoitajapula on johtanut ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikkojen vähentämiseen, joten yhä harvempi vanhus pääsee hoidon piiriin. Hyvinvointialan etujärjestö HALI ry:n johtajan Arja Laitisen mukaan täyttämättömien asiakaspaikkojen kasvu on ollut merkittävää.
– Viime kesänä meidän ymmärrys oli, että olisi ollut noin 600 suljettua tai täyttämätöntä asiakaspaikkaa ja nyt puhutaan kolmen suurimman toimijan kohdalla jo 3 000:sta. Kyllä se on merkittävä kasvu. Meillä on paljon ikääntyneitä, jotka tarvitsevat ja ovat saaneet jo hoivapäätöksenkin, mutta odottavat mahdollisesti kotona sitten riittämättömien palvelujen turvin paikan saantia, Laitinen kommentoi Ylellä.
Muun muassa Iltalehden selvityksessä todetaan, että asiakaspaikkoja on jouduttu henkilöstöpulan vuoksi pitämään tyhjillään sekä julkisella että yksityisellä puolella. Helsingin Sanomien mukaan Helsingissä ja Espoossa on suljettuna paikkoja yhteensä 79.
Hoivapaikkojen puute pahentaa ruuhkia muualla terveydenhuollossa, jossa myös useat osastot kärsivät henkilöstöpulasta.
Aikalisä mitoituksen kiristämiseen?
Niin oppositio- kuin hallituspuolueista on viime viikkoina herätty hoitajamitoituksen kiristymisen aiheuttamiin ongelmiin.
Useat keskustan kansanedustajat ovat vaatineet selvitystä hoitajamitoituksen noston lykkäämisestä. Puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko odottaa sosiaali- ja terveysministeriöltä ”konkreettisia ehdotuksia” työntekijäpulan ratkaisemiseksi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) on sanonut myös olevansa valmis tarkastelemaan hoitajamitoitusta, mutta ei ole valmis laskemaan tällä hetkellä voimassa olevaa mitoitusta. Yleisesti sosiaalidemokraattien keskuudessa suhtaudutaan nihkeästi mitoituksen lykkäykseen.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan hoitajapula vaatii ”erityisen laajan ohjelmapaketin”. Orpon mukaan hoitajamitoitus ei nykymuodossaan toimi ja sille olisi tehtävä jotain:
– Tämä vaatii täydellisen korjausliikkeen hallitukselta. Ei voi olla niin, että hallitus syyttää toisiaan ja levittelee käsiään. Tähän on pakko löytää ratkaisuja, Orpo kommentoi HS:lle.
Kuntaliitto on ehdottanut vaihtoehdoksi henkilöstön vähimmäismitoituksen siirtämistä vuoteen 2026:
– Jos vähimmäismitoituksen soveltamisajankohtaa ei muuteta, on erittäin suuri riski, että ajaudumme tilanteeseen, jossa palveluiden järjestäjät eivät pysty täyttämään lakisääteisiä velvoitteitaan heistä riippumattomista syistä, kommentoi erityisasiantuntija Anna Haverinen.
HALI ry vaatii ratkaisuja hoitajapulaan budjettiriihessä. Ratkaisuksi ehdotetaan esimerkiksi alan koulutusmäärien lisäämistä, saatavuusharkinnasta luopumista sekä työvoimareservin käyttöönottoa, johon kuuluvat niin täsmätyökykyiset, maahanmuuttajat kuin alanvaihtajat.
