Hoidon laatu ja potilasturvallisuus on heikkoa useassa tehostetun palveluasumisen, kotihoidon, vammaispalveluiden ja mielenterveys- sekä päihdetyön palveluasumisen yksikössä.
Asia ilmenee Tehyn lähihoitajille tekemästä kyselystä. Vastausten mukaan asiakkaat joutuvat odottamaan viikoittain tai jopa päivittäin aamupesuja, lääkehoitoa, aamupalaa, ulkoilua, toimintakykyä ylläpitäviä harjoituksia ja kohtuuttoman pitkään wc:hen pääsyä. Lisäksi asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen jäi vähäiselle huomiolle.
Potilasturvallisuus (esimerkiksi kaatumiset, lääkepoikkeamat) vaarantui vastaajien mukaan viikoittain tai useammin, koska henkilöstövahvuudessa ei ollut riittävä määrä koulutettuja ammattihenkilöitä ja henkilöstövajetta oli täydennetty esimerkiksi hoiva-avustajilla.
Vastausten mukaan suurin yksittäinen syy ongelmille on pula etenkin lähihoitajista.
Kolmannes (32 prosenttia) vastanneista lähihoitajista totesi, että joutui selviytymään usein työtehtävistään ilman työtovereiden apua. Lähihoitajat (20 prosenttia) arvioivat, että toimivat sairaanhoitajan sijaisena viikoittain tai useammin. Vastaavasti hoiva-avustajat sijaistivat lähihoitajia viikoittain tai useammin vastaajien (24 prosenttia) mukaan.
Suurin osa lähihoitajista ei voi hyvin töissä. Vastaajista vain joka neljäs (27 prosenttia) ilmoitti työhyvinvointinsa hyväksi.
Fyysisen kuormituksen lisäksi hoitajat kokevat eettistä kuormitusta, joka johtuu siitä, että hoitaja joutuu toimimaan eettisten periaatteidesi vastaisesti ja kokee, ettei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kognitiivista kuormitusta aiheutuu tilanteista, joissa hoitaja joutuu keskeyttämään usein työtehtävänsä, suorittamaan useaa työtehtävää yhtäaikaisesti, esimerkiksi samanaikaisesti kirjaamaan, seuraamaan sähköpostia, vastaamaan puhelimeen ja keskustelemaan asiakkaiden tai työtoverin kanssa.
Kognitiivisesti (59 prosenttia), eettisesti (57 prosenttia) ja fyysisesti (52 prosenttia) kuormittuneista vastaajista yli puolet koki olevansa haitallisesti tai vakavasti kuormittunut. Kuormitusta aiheutti kiire, huono johtaminen ja ergonomiaan liittyvät puutteet.
– Nykytilanteessa ei ole varaa yhdenkään hoitajan uupumiseen ja alalta poistumiseen. Työvoimatilannetta on turha yrittää ratkoa kouluttamalla alalle lisää lähihoitajia tai muita sote-ammattilaisia, jos työhyvinvointi ei parane, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco tiedotteessa.
Työvuoroista oli puuttunut edellisen kuukauden aikana (75 prosenttia) useimmiten juuri lähihoitajia.
Kyselyyn vastasi 1 399 lähihoitajaa, jotka työskentelivät muun muassa ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa, kotihoidossa, vammaispalveluiden ja mielenterveys- ja päihdetyön palveluasumisen yksiköissä. Kysely on osa laajempaa selvitystä, johon on vastannut kaikkiaan 5 314 tehyläistä sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon ammattihenkilöä.
