Historioitsija ja tietokirjailija Riku Keski-Rauska kummastelee ex-pääministeri Paavo Lipposen (sd.) tämän viikon ulostuloja Venäjästä ja kotimaan politiikasta.
Keski-Rauska on nostanut esiin Lipposen Atlantti-seuran tilaisuudessa pitämän luennon ja tämän linkin takaa löytyvän MTV Uutisten haastattelun.
– Kysyikö MTV Uutisten toimittaja mitään Lipposen omista Venäjä-suhteista? Siinä se pihvi on, Riku Keski-Rauska toteaa Twitterissä
– Suorastaan koominen on tämä kohta: ”– Mikähän Saksan rooli mahtaa olla? Sitä tarvitaan Itämeren puolustamiseen kuten muitakin.”, hän jatkaa.
Haastattelussa Lipponen mun muassa syyttää, että Saksa unohdetaan Itämerta koskevassa keskustelussa Nato-Suomessa.
Omaa menneisyyttään Venäjän valtioyhtiö Gazpromin Nord Stream -kaasuputkihankkeen lobbarina hän kommentoi haastattelussa seuraavasti:
– Nord Stream oli nimenomaan Saksan hanke. Saksa ajoi itsensä sellaiseen energiapolitiikkaan, että sillä ei ollut mielestään vaihtoehtoja. Nyt nähdään, että voidaan sopeutua. Siitä kiitosta Saksalle, että se on toiminut näin ja päässyt nopeasti irti Venäjän kaasuriippuvuudesta.
Lipponen on ollut aiemmin haluton käsittelemään aihetta julkisuudessa.
”Harjoittiko itsekritiikkiä?”
Riku Keski-Rauska nostaa tviittinsä kommenttiketjussa esiin esimerkkinä Paavo Lipposen Ylen haastattelun vuodelta 2019. Esillä olivat Venäjä-pakotteet. Lipponen muun muassa katsoi tuolloin, että ”asenteellinen Venäjä-vastaisuus ei ole viisasta, ja sitä on nyt turhan paljon esillä”. Lipponen ei myöskään nähnyt ristiriitaa talouspakotteiden ja konsultoimansa Itämeren kaasuputkihankkeen välillä.
Atlantti-seuran puheessaan Paavo Lipponen arvosteli kovin sanoin tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Hän viittasi erityisesti siihen, ettei toimitusministeristön pääministeri Sanna Marinia (sd.) kutsuttu Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin Suomen vierailun huippukokoukseen, vaan vain lounastilaisuuteen. Tasavallan presidentin kanslia perusteli tuolloin asiaa sillä, että kyse oli virallisesta vierailusta ja kahdenvälisestä tapaamisesta sekä delegaatiokeskustelusta. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä.
Lipponen myös esimerkiksi sanoi puheessaan odottavansa seuraavalta presidentiltä enemmän kunnioitusta parlamentarismia kohtaan.
Riku Keski-Rauska kommentoi ex-pääministerin lausuntoja toteamalla hyökkäyksen olevan näköjään paras puolustus.
– Kaasuputkikonsultoinnin jälkeen on hyvä harrastaa parlamentarismikritiikkiä. Olisi mielenkiintoista kuulla, harjoittiko Lipponen minkäänlaista #turpo [turvallisuuspolitiikan] itsekritiikkiä Atlantti-seuran tilaisuudessa, hän jatkaa.
Historioitsija luonnehtii Lipposen turvallisuuspolitiikan lähimenneisyyttä ikäväksi. Keski-Rauska toteaa, että ”itsereflektion sijaan on helppo hyökätä ja kääntää asetelma nurinpäin”.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kommentaattorina tunnettu Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessori ja pääesikunnan entinen apulaistiedustelupäällikkö, eversti evp. Martti J. Kari on samoilla linjoilla Keski-Rauskan kanssa.
– Miten näitä ”lustraatio”- tyyppejä edes kutsutaan mihinkään tilaisuuksiin enää, Kari kummastelee.
Kysyikö @MTVUutiset toimittaja mitään Lipposen omista Venäjä-suhteista? Siinä se pihvi on.
Suorastaan koominen on tämä kohta: "– Mikähän Saksan rooli mahtaa olla? Sitä tarvitaan Itämeren puolustamiseen kuten muitakin." #turpohttps://t.co/EBsJWwbZiS
— Riku Keski-Rauska (@rikukeskirauska) May 26, 2023
Miten näitä "lustraatio"- tyypppejä edes kutsutaan mihinkään tilaisuuksiin enää.
— Martti J Kari (@maraj60) May 25, 2023
Mutta hämäykseksi jutteli Venäjä-vastaisuudesta vielä 2019.https://t.co/UV0pRcdq8g
— Riku Keski-Rauska (@rikukeskirauska) May 26, 2023
Hyökkäys on paras puolustus nälöjään.
Kaasuputkikonsultoinnin jälkeen on hyvä harrastaa parlamentatismikritiikkiä. Olisi mielenkiintoista kuulla, harjoittiko Lipponen minkäänlaista #turpo itsekritiikkiä Atlanti-Seuran tilaisuudessa?https://t.co/E55PILd75p
— Riku Keski-Rauska (@rikukeskirauska) May 25, 2023
