Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä laskea ylimpiä marginaaliveroja 59 prosentista 52 prosenttiin.
– Tutkimusnäytön ja Ruotsin esimerkin mukaan tämän veronkevennyksen hyödyt ovat kiistattomat. Ahkeruudesta palkitaan. Työnteko, innovointi ja uralla eteneminen tulevat kannattavammiksi. Verotulot kasvavat. Kaikki voittavat. Korkeita marginaaliveroja ei voi kannattaa kuin kateudesta, kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman sanoo tiedotteessa.
– Vasemmisto-opposition mielestä on oikein, että palkansaajan tienaamasta lisäeurosta lähes 60 senttiä vedetään valtion kassaan, vaikka taloustieteellinen tutkimus osoittaa tämän olevan ilmeisen järjetöntä. SDP:lle näyttää olevan tärkeämpää rankaista niitä, jotka ovat palkkansa ahkeruudellaan ja osaamisellaan ansainneet kuin tukea talouskasvua ja työntekoa, Vestman katsoo.
Hän nostaa esiin Ruotsin esimerkin, jonka perusteella verotulojen voidaan odottaa kasvavan, kun ylimpiä marginaaliveroja lasketaan.
Vuonna 2020 Ruotsin demarihallitus poisti ylimmän tuloveroportaan, mikä kevensi yli 65000 euroa vuodessa tienaavien verotusta viidellä prosenttiyksiköllä.
– Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ylimpien tuloveroasteiden kevennys lisäsi työnteon kannustimia ja kasvatti verotuloja enemmän kuin korkeampi verotus olisi tuottanut.
– Veronkevennyksen on arvioitu rahoittavan itsensä Ruotsissa jopa 120-prosenttisesti. Toisin sanoen: Veroja alentamalla lisää verotuloja koulutuksen, sote-palvelujen ja turvallisuuden rahoittamiseksi. Fiksuja nuo Ruotsin demarit, Vestman jatkaa.
Kotimainen tutkimus (Kirkko-Jaakkola & Kotamäki, 2022 ja 2025) tukee Vestmanin mukaan tätä johtopäätöstä. Suomalaiset tutkijat ovat arvioineet, että ylimpien marginaaliverojen keventäminen voisi pitkällä aikavälillä tuoda Suomessa merkittäviä taloudellisia hyötyjä, kuten kasvaneita verotuloja ja parantuneita työnteon kannustimia.
– Suomi on jäänyt jälkeen Ruotsista erityisesti aineettoman omaisuuden ja korkean tuottavuuden palveluiden määrässä. Meillä tuotetaan kartonkia, kun Ruotsissa kehitetään teknologiasovelluksia. Yksi syy on se, ettei täällä ole järkeä tehdä enemmän eikä laadukkaammin. Työstä jää kerta kaikkiaan liian vähän käteen, Vestman muistuttaa.
Korkeita marginaaliveroja perustellaan toisinaan ”reiluudella”, mutta taloudellisesti niille ei löydy kestäviä perusteita. Taloustieteilijöiden mukaan työn verottaminen nykyisellä tasolla ei enää kasvata verotuloja, vaan heikentää niitä.
– On aika tunnustaa tosiasiat. Korkeita marginaaliveroja ei puolusteta enää taloudellisilla perusteilla, vaan puhtaasti ideologisista syistä. On vastuutonta pitää kiinni himoverotuksesta, joka syö ahkeruuden kannustimia sekä tuottavuutta ja tulevaisuuden kasvun. Syntymättä jääneitä verotuloja ei voida jakaa. Se pitäisi vasemmallakin muistaa, Vestman päättää.
