Valtioneuvoston ilmastovuosikertomuksen mukaan on todennäköistä, että nykyiset sekä vuodelle 2020 että vuodelle 2030 asetetut kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet saavutetaan, kun vuoteen 2030 ulottuvan ilmastopolitiikan suunnitelman toimet toteutetaan.
Valtioneuvosto antoi keskiviikkona 17. kesäkuuta toisen ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle.
Sen sijaan Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä edellyttää lisätoimia ja nykytoimien tehostamista.
– Suomen on täysin mahdollista olla hiilineutraali vuonna 2035, mutta sen saavuttamiseksi meidän on löydettävä lisää keinoja vähentää päästöjä ja vahvistaa nieluja. Tärkeitä ratkaisun paikkoja ovat energiaverotuksen uudistaminen syksyn budjettiriihessä sekä hallituksen puoliväliriihi, jossa tarkastellaan ilmastotoimien riittävyyttä, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.)
– Tällä hetkellä käynnissä on työ eri ilmastosuunnitelmien päivittämiseksi hiilineutraaliustavoitteen mukaiseksi. Riittävät päästövähennystoimet on löydettävä, kun ilmasto- ja energiastrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma päivitetään sekä laaditaan uusi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma.
Suomen nykyisenä tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä päästökaupan ulkopuolella vähintään 16 prosenttia vuoteen 2020 ja 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.
Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman tavoitteena on hiilineutraali Suomi 2035. Hiilineutraalius tarkoittaa, että päästöt ja hiiltä sitovat nielut ovat yhtä suuret. Ilmastolain uudistamisen yhteydessä lakiin sisällytetään uusi hiilineutraaliuspolkua vastaava päästövähennystavoite vuodelle 2030.
Kokonaispäästöt
Suomen päästöt vähenivät 2019 päästökaupan piirissä hyvää tahtia, mutta sen ulkopuolella hitaasti. Vuoden 2019 pikaennakkotietojen mukaan Suomen kokonaispäästöt vähenivät viime vuonna noin kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Päästökauppasektorin päästöt vähenivät 11 prosenttia, ja päästökaupan ulkopuolella päästöt vähenivät kaksi prosenttia, mutta ylittivät hieman EU:n asettaman päästökiintiön.
Liikenne
Liikenteen päästöt ovat vihdoin laskusuunnassa, mutta lasku on vaatimatonta.
Liikenteen päästöt kääntyivät laskuun edellisvuoteen verrattuna, mutta päästöt eivät ole vähentyneet niin ripeästi kuin on toivottu. Päästökaupan ulkopuolisen kokonaisuuden kannalta liikenteen päästökehitys on ratkaiseva.
Metsien hiilinielu ja maatalous
Maankäyttösektorin nettonielu eli ilmakehästä sidotun hiilidioksidin nettomäärä vahvistui 70 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Maankäyttösektorin päästöt ja nielut vaihtelevat merkittävästi vuosittain ja lisäksi maankäyttösektorin toimenpiteiden vaikuttavuuteen ja tietopohjaan liittyy suurempia epävarmuuksia kuin muilla sektoreilla.
Maataloudesta aiheutuvat päästöt pysyivät tasaisina myös viime vuonna. Vuoteen 2030 mennessä maatalouden päästöjen pitäisi kääntyä hienoiseen laskuun, jos keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmat toteutuvat suunnitellusti.
Rakennusten erillislämmitys ja jätteiden käsittely
Rakennusten erillislämmityksen ja jätteiden käsittelyn päästöt ovat vähentyneet suhteellisesti eniten verrattuna vuoteen 2005.
Lämmityksen päästövähennykset on saatu vähentämällä öljylämmitystä ja parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Valtaosa erillislämmityksen päästöistä aiheutuu öljylämmityksestä.
Vuonna 2019 jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät viisi prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Vuoteen 2005 verrattuna päästöt ovat vähentyneet peräti 35 prosenttia vuoteen 2018 mennessä.
Syitä ovat muun muassa yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen väheneminen ja jätteen lisääntynyt energiakäyttö jätelainsäädännön tiukentumisen seurauksena.
Kunnat ja kotitaloudet
Sektorikohtaisten toimien lisäksi ilmastovuosikertomuksissa tarkastellaan poikkileikkaavia toimia, joilla pyritään vauhdittamaan kuntien ilmastotyötä ja suitsimaan kulutuksen päästöjä.
Ilmastovuosikertomuksen mukaan ilmastotyö on monessa kunnassa päässyt hyvään vauhtiin.
Monet Suomen kunnat ovat jo sitoutuneet kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja laatineet hiilineutraaliutta edistäviä strategioita ja tiekarttoja. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret, ja kokonaisuudessaan Suomen kuntien päästöt eivät ole vähentyneet merkittävästi.
Kotitalouksien hiilijalanjälki on käytettävissä olevien tietojen mukaan jälleen kasvussa.
Sopeutumisen kiireellisyys
Ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien kiireellisyys alkaa nyt korostua, koska ilmaston kiihtyvästä lämpenemisestä ja sään ja vesiolojen ääri-ilmiöistä koituvat taloudelliset menetykset ovat lisääntyneet, ilmastovuosikertomus toteaa.
Äärimmäisten sää- ja vesiolojen lisäksi ilmastonmuutoksen myötä kasvavat tauti- ja tuholaisriskit sekä haitallisten vieraslajien leviäminen ovat uhka ihmisten, eläinten ja kasvien terveydelle, luontoympäristölle sekä luonnonvaroihin perustuville elinkeinoille.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset välittyvät Suomeen myös epäsuorasti globaalien raaka-aine-, energia-, raha- ja ihmisvirtojen sekä logistiikkaketjujen kautta.
Ilmastonmuutokseen sopeutumista ohjaa kansallinen sopeutumissuunnitelma 2022, joka hyväksyttiin vuonna 2014 ja josta tehtiin väliarviointi viime vuonna.
