Verkkouutiset kysyi Suomen europarlamentaarikoilta heidän näkemyksiään kansanäänestyksistä.
Julkaisemme vastanneiden meppien vastaukset kolmessa eri jutussa. Tämä juttu on toinen. Ensimmäinen julkaistiin maanantaina ja löytyy tästä linkistä.
Näin seuraaviin kysymyksiin vastasivat Euroopan parlamentin jäsenistä Henna Virkkunen (kok.), Petri Sarvamaa (kok.) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk.).
1. Ovatko kansanäänestykset mielekäs tapa ratkaista merkittäviä poliittisia kysymyksiä?
Henna Virkkunen: ”Monimutkaisiin poliittisiin kysymyksiin harvoin on yksinkertaisia vastauksia. En pidä kansanäänestyksiä mielekkäänä tapana. Poliittiset päättäjät on valittu tekemään päätöksiä. Odotan että vaaleilla valitut päättäjät perehtyvät asioihin ja tekevät kansakunnan kannalta oikeat ratkaisut, eivätkä populistisesti piiloudu kansalaismielipiteen selän taakse.”
Petri Sarvamaa: ”Sitovat kansanäänestykset eivät ole. Neuvoa-antavia kansanäänestyksiä voi järjestää, mutta nekin ovat laajoissa kysymyksissä ongelmallisia.”
Anneli Jäätteenmäki: ”Kansanäänestyksen järjestäminen pitää varata erityisen tärkeille, suurille kysymyksille. Kansanäänestyksen järjestämiseksi kynnyksen täytyy olla korkea. Kansanäänestys on yksi olennainen osa länsimaisen demokratian työkaluja. Britannian huonosti valmistellun kansanäänestyksen perusteella ei pidä tuomita koko kansanäänestysinstituutiota.”
2. Pitäisikö kansanäänestyksiä lisätä/vähentää/pitää nykyinen taso?
Henna Virkkunen: ”Eri maissa on eri kulttuureja kansanäänestyksiin liittyen. Suomessa on historiassa järjestetty vain kaksi kansanäänestystä. Meillä on luotettu vaaleilla valittujen päättäjien arviointikykyyn ja oltu varsin pidättyviä kansanäänestysten suhteen. Tämä on perusteltua myös jatkossa.”
Petri Sarvamaa: ”Tämä nykyinen taso on riittävä, eikä äänestyksiä tulisi ainakaan järjestää nykyistä enempää.”
Anneli Jäätteenmäki: ”Jos Suomessa vähennettäisiin kansanäänestyksiä, niitä ei järjestettäisi lainkaan. Mitään tiettyä tasoa ei ole, vaan jokaisen kansanäänestyksen pitää perustua vakaaseen harkintaan ja asian erityiseen tärkeyteen.”
3. Pitäisikö Suomen järjestää kansanäänestys EU- tai eurojäsenyydestä?
Henna Virkkunen: ”Ei. Suomi on näissä jäsenenä, eikä ole mitään syytä lähteä irrottautumaan jäsenyydestä.”
Petri Sarvamaa: ”Ei pidä. Jäsenyydestä on jo äänestetty. Yhteisvaluutta taas on aivan liian vaikea ja laaja kysymys puristettavaksi lyhyeksi kansanäänestyskysymykseksi.”
Anneli Jäätteenmäki: ”Ei pitäisi. Kansanäänestykseen ei pidä lähteä ilman selvää tarvetta, äänestyksen jälkeistä suunnitelmaa tai arviota seurauksista. EU-jäsenyydestä on jo järjestetty kansanäänestys, joka puolsi jäsenyyttä.”
4. Pitäisikö Suomen edesauttaa mallia, jossa Britannialle räätälöitäisiin EU-eroneuvotteluissa ns. Norjan malli eli Britannia olisi Euroopan talousalueen Etan jäsen saaden vapaakaupan edut?
Henna Virkkunen: ”On vielä auki, millaista sopimusta Britannia tavoittelee. Se ei kuitenkaan voi mitenkään EU:n ulkopuolella saada parempaa sopimusta kuin EU:n jäsenenä. Norjan malli olisi EU:n puolelta varmasti mahdollinen, mutta edellyttää että Britannia hyväksyy kaikki neljä perusvapautta, myös työvoiman vapaan liikkuvuuden sen osana. Norja maksaa EU:lle satoja miljoonia pääsystä sisämarkkinoille ja hyväksyy 75 prosenttia EU-lainsäädännöstä suoraan omiksi laeikseen voimatta itse vaikuttaa niihin. Tällainen sopimus tuskin Britanniaa tyydyttää.”
Petri Sarvamaa: ”Suomen pitäisi edesauttaa ratkaisua, jossa Britannia pidetään tiiviissä yhteistyössä EU:n kanssa tinkimättä kuitenkaan peruskirjasta, jota noudatetaan muiden valtioiden kanssa. Norjan malli ei ole kovin todennäköinen lopputulos, koska Britannian hallituksen näkökulmasta siinä ei olisi suurta järkeä.”
Anneli Jäätteenmäki: ”Suomen pitää tehdä parhaansa eroneuvottelujen ripeyden ja kivuttomuuden eteen. Vakaat ja hyvät kauppasuhteet ovat molemminpuolinen etu, mutta aika näyttää, millaisen suhteen Britannia muodostaa Euroopan unioniin. Britannia oli Euroopan vapaakauppa-alueen jäsen ennen unioniin liittymistään. Brittien ei voida kuitenkaan antaa poimia rusinoita pullasta – kaikkien EU:n vapauksien pitää koskea myös Britanniaa, mikäli se haluaa sisämarkkinoille saman pääsyn kuin sillä on tällä hetkellä.”
