Helsingissä kuten muuallakin Suomessa sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatuksen ja koulutuksen alalla kärsitään tällä hetkellä vakavasta työvoimapulasta, jonka voidaan ennakoida jatkuvan myös tulevina vuosina.
Kaupunginkanslian mukaan tilanne on seurausta useista rinnakkaisista ilmiöistä yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla, kuten väestön ikääntymisestä, eläköitymisestä, väestönkasvusta ja hyvinvointialojen heikentyneestä veto- ja pitovoimasta. Työvoimapulan ratkaisemiseksi kriittisten alojen koulutusten aloituspaikkojen määrää tulisi nostaa ja kohdentaa sinne, missä tarve on suurin.
Kaupunginkanslia toteaa, että työikäisen väestön määrä on vähentynyt, kun samaan aikaan väestö on ikääntynyt ja sen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvanut.
– Varhaiskasvatuksen henkilöstön tarvetta ovat kasvattaneet pidemmän aikavälin yhteiskunnalliset muutokset, kuten lapsimäärien kasvu ja sittemmin varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nopea ja kansallisesti tavoiteltukin nousu.
Työvoimatarpeeseen vaikuttavat tulevaisuudessa monenlaiset tekijät, kuten muutokset väestörakenteessa ja palveluntarpeessa, ammattikohtaiset pätevyys- ja mitoitusmuutokset, työvoiman vaihtuvuus sekä eläköityminen. Myös tällä hetkellä täyttämättä olevat vakanssit ja epäpätevien työntekijöiden osuus nykyisissä työpaikoissa vaikuttavat tarpeeseen.
Ammattilaisia tarvitaan yhä enemmän
Vuonna 2020 kaikista Helsingissä työskentelevistä sairaanhoitajista yli 55-vuotiaita oli 19 prosenttia ja lähihoitajista 23 prosenttia. Seuraavan vajaan kymmenen vuoden sisällä sairaanhoitajista ja lähihoitajista jää eläkkeelle siis arviolta noin joka viides, samoin valtavasta työvoimapulasta kärsivästä varhaiskasvatuksen opettajien ammattiryhmästä.
Eläkepoistuman kanssa samaan aikaan Helsingin väkimäärä kasvaa. Terveys- ja sosiaalipalveluita tarvitaan yhä enemmän ja alalle pätevää henkilökuntaa.
Korkeakoulujen aloituspaikkamäärät noudattavat tällä hetkellä pääsääntöisesti opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen vuosille 2021–2024 tekemiä sopimuksia. Vaikka koulutuspaikkoja on joihinkin työvoimapula-alojen koulutuksiin lisätty, eivät lisäykset ole olleet riittäviä suhteessa työvoimavajeen suuruuteen.
– Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määrä on Uudellamaalla ollut jo pitkään riittämätön alueen väestömäärään ja koulutuksen kysyntään nähden. Koulutuspaikkojen lisääminen on olennainen keino kohentaa henkilöstövajeesta kärsivien alojen tilannetta.
Työvoimapulaa voimistanut heikentynyt veto- ja pitovoima
Sosiaali- ja terveysaloilla sekä varhaiskasvatuksessa kamppaillaan alan veto- ja pitovoimakysymysten kanssa.
– Useat työoloselvitykset vahvistavat käsitystä siitä, että esimerkiksi hoito- sekä kasvatus- ja opetusalan henkilöstön työtyytyväisyys on laskusuunnassa. Helsinki on itse selvittänyt pitovoimaan vaikuttavia tekijöitä ja pyrkinyt vaikuttamaan niihin, mutta omien toimien lisäksi tarvitaan myös aloituspaikkoja, Kaupunginkanslia sanoo.
– On tärkeää, että valtio, kunnat ja hyvinvointialueet työskentelevät tiiviissä yhteistyössä työnantajien ja työyhteisöjen kanssa ja kehittävät käytäntöjä, jotka kannustavat eläkeikää lähellä olevia ammattilaisia jatkamaan työssä mahdollisimman pitkään. Reilut työolot, riittävä henkilöstömitoitus ja työn vaativuutta vastaava palkkaus sekä oikeudenmukainen ja kannustava johtaminen ovat perinteisiä pitovoimatekijöitä kaiken ikäisille.
Eläkeikää lähestyvien työssä jaksamiseen voidaan Kaupunginkanslian mukaan vaikuttaa vuorotyön työaikajärjestelyillä ja tarjoamalla yksilöllistä osa-aikatyön mahdollisuutta työntekijöiden tarpeiden mukaisesti.
– Lisäksi jo eläkkeelle siirtyneiden ammattilaisten osa-aikaisesta työssäkäynnistä kannattaa pitää kiinni – heidän työpanoksensa voi olla korvaamaton lisäresurssi vakituisen henkilöstön poissaolojen sijaistamiseen.
Helsingin kaupunki kertoo hakevansa aktiivisesti keinoja sekä toimialakohtaisesti että kaupunkitasoisesti henkilöstön saatavuuden ongelmiin vastaamiseksi.
