Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %).
Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista.
Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemässä kyselyssä vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.
Avoimissa vastauksissa kaupunkien yhteistyön tärkeimmäksi hyödyksi nousevat erityisesti kaavoitus ja maankäyttö. Yhtenäisempi suunnittelu Helsingin seudulla koetaan eduksi.
Yhdistymisiä vastustetaan, koska kuntien välisen terveen kilpailun pelätään katoavan. Pelko koskee erityisesti julkisia hankintoja, joissa pienten yritysten mahdollisuudet pärjätä heikkenevät.
Yhdistymisiä sekä vastustetaan että kannatetaan samasta syystä: osa uskoo yhdistymisen purkavan hallintoa ja tuovan säästöä, osa taas arvioi sen tekevän isoista kaupungeista liian byrokraattisia ja kankeita.
Helsingin seudun kauppakamari kannattaa pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyön tiivistämistä.
– Elinkeinoelämälle tärkeää on yhteistyön syventäminen ja seudun yhteisen kilpailukyvyn edistäminen tavoitteellisesti, mittavasti ja riittävin resurssein. Eniten voitettavaa kaavoituksen ja maankäytön lisäksi on matkailussa, investointien houkuttelussa, viennin edistämisessä, työperäisessä maahanmuutossa, vihreässä siirtymässä ja sitä tukevissa kantaverkkoratkaisuissa sekä EU-vaikuttamisessa ja TKI-panostusten kasvattamisessa. Mikäli kaupungit itse haluavat edetä myös yhdistymisiin, kauppakamari on niissä pohdinnoissa mielellään mukana, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen tiedotteessa.
Kaupunkiliitokset nousivat puheenaiheeksi, kun Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok.) esitti kesällä, että Vantaa ja Helsinki kannattaisi yhdistää toisiinsa.
Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä käytiin perusteellista keskustelua 2010-luvun taitteessa. Tuolloin suurten kaupunkien päättäjät eivät vieneet asiaa eteenpäin. Kauppakamari kannatti tuolloin yhdistymissuunnitelmia ja teki yrityksille kyselyn kuntaliitoksista ja niiden vaikutuksista: yli 80 prosenttia vastanneista kannatti kuntaliitoksia.
Kysymystapa on kuitenkin ollut erilainen kuin tämänvuotisessa kyselyssä, joten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Sen jälkeen maailma on muuttunut merkittävästi, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille vuonna 2023 Helsinkiä lukuun ottamatta ja suurin osa työllisyyspalveluista siirtyi valtiolta uusille työllisyysalueille vuoden 2025 alusta.
Uudistukset ovat vieneet pohjan monilta perusteilta, joilla kuntien hallinnollista yhdistämistä on aiemmin ajettu. Tehdyistä uudistuksista huolimatta niitä on arvioitava kriittisesti, ja tarvittaessa on oltava rohkeutta tarttua sellaisiin uudistuksiin, jotka eivät toimi.
– Työllisyyspalvelujen kokonaisuudistuksen vaikuttavuutta on seurattava tarkasti. On syytä arvioida kustannustehokkuutta ja sitä, parantaako nykyinen malli aidosti osaavan työvoiman saatavuutta ja kuntien omien resurssien tehokasta käyttöä. Kokonaisuus näyttäytyy nyt työnantajille sekavana, vaikka käytännössä Uusimaa muodostaa yhtenäisen työmarkkinan. Työllisyysalueita Uudellamaalla on liikaa, arvioi Lahtinen.
Helsingin seudun kauppakamari selvitti alueen yritysten näkemyksiä Suhdannepulssi-kyselyn yhteydessä. Kyselyyn vastasi 411 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritysten toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin 6.–12.8.2026.