Heidi Hautala vastaa Venäjä-syytöksiin – ”Kenen intressi?”

Euroopan parlamentin varapuhemies kehottaa mediakritiikkiin hänestä esitettyjen syytösten kohdalla.

Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala (vihr.) rinnastaa hänestä esitetyt Venäjä-syytökset disinformaatikampanjaan.

– Artikkeli muistuttaa rakennustavaltaan tyyliä, joihin tutustuin ollessani Johan Bäckmanin kampanjan kohteena. Mediakritiikki aina tärkeää disinformaation aikana. Kenen intressi?, Hautala kysyy Twitterissä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Amerikkalaislehti Daily Beast kertoo seitsemän vihreän EU-vaikuttajan vedonneen vihreiden johtoon, koska he katsovat Hautalan kampanjoivan salaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin vastaista päätelauselmaa vastaan Euroopan parlamentissa. Vihreiden johdolle kirjoittaneiden vaikuttajien joukossa ovat esimerkiksi  Eva Joly, José Bove, Indrek Tarand ja Rebecca Harms.

Heidi Hautalan kerrotaan muun muassa vahingossa lähettäneen laajemmalle sähköpostiringille viestin, jossa hän arvostelee Magnitski-kampanjoija Bill Browderia ja ”pakkomiellettä Magnitskia kohtaan”. Vihreiden euroryhmässä äänestettäneen 11. maaliskuuta asiasta.

Daily Beastin otsikon mukaan ”Johtavan vihreän EU-lainsäätäjä Heidi Hautalan syytetään olevan ’Kremlin talutusnuorassa’ hänen estäessään presidentti Putinin vastaisten pakotteiden päätöslauselmaa”.

Hautala on tviitannut tukevansa täysin tulevia ihmisoikeuspakotteita. Häneltä kysytään Twitterissä, miksi hän haluaa Magnitskin nimen pois.

– Missään EU-laissa ei ole nimiä. Jotta kyse on oikeasti ihmisoikeuslaista, joka pätee globaalisti, on tärkeää, ettei laki erottele yksittäisiä tapauksia vaan määrittää kriteerit. USA:n laissa on puutteita juridisissa suojakeinoissa eikä sitä voida käyttää mallina. Me seuraamme omaa perinnettämme, Hautala vastaa.

Niin kutsutut Magnitski-lait on nimetty vankilassa Venäjällä menehtyneen juristi Sergei Magnitskin mukaan.

Poimintoja videosisällöistämme

Sergei Magnitski toimi sijoittaja Bill Browderin Hermitage Capital Management -yhtiön asianajajana Venäjällä. Hän törmäsi yhtiön palveluksessa ollessaan tietoihin Venäjän valtionyritysten korruptiosta ja alkoi tutkia asiaa.

Magnitskin paljastamien tietojen mukaan venäläisviranomaiset olivat avustaneet petoksessa, jossa Hermitagen omistamia yrityksiä siirrettiin uusille omistajille, jotka hakivat sittemmin perusteettomasti liki 170 miljoonan euron veronpalautukset Venäjän valtiolta. Rahat tiettävästi kanavoitiin oitis ulos maasta. Hermitage teki rikosilmoituksen kavalluksista, mutta tutkinnassa syytetyn penkille joutuikin tapauksen paljastanut Magnitski.

Sergei Magnitski kuoli venäläisessä vankilassa liki vuoden tutkintavankeuden jälkeen. Häntä oli pahoinpidelty eikä hän ollut saanut asianmukaista hoitoa. Magnitski oli valittanut kovaa vatsakipua useita päiviä ennen kuolemaansa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Venäjältä paennut Browder on sittemmin ryhtynyt kovaksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallinnon kriitikoksi. Browder on lobannut useita länsimaita asettamaan Venäjälle pakotteita Magnitskin tapauksen takia. Yhdysvalloissa säädetyn ”Magnitski-lain” nojalla voidaan asettaa pakotteita ihmisoikeuksien loukkaajille. Pakotelistalle joutuneiden varoja voidaan jäädyttää Yhdysvalloissa ja heiltä voidaan evätä viisumit. Listalla on nykyisin useita Magnitskin kuolemaan ja sen epämääräiseen tutkintaan liittyneitä venäläisviranomaisia.

Mainos