Olen tutkinut Lähi-idän konfliktin historiaa sekä valtiotieteiden kandidaatin tutkielmassani että maisterin gradussani. Olen käynyt paikan päällä lukuisia kertoja ja tavannut alueen poliittisia päättäjiä. Tiedän, että Lähi-idän konfliktin historia on pitkä, väkivaltainen ja monisyinen. Vääryyksiä ovat tehneet sekä Israel että palestiinalaiset.
Lähi-idän konfliktin pitkästä historiasta ei kenties löydy niin raskasta virhettä kuin Hamas-järjestön 7. lokakuuta 2023 toteuttamat terrori-iskut useille paikkakunnille Israelissa.
Hamasin toteuttamassa ja Israeliin kohdistuneissa terrori-iskuissa 7. lokakuuta 2023 murhattiin noin 1 200 israelilaista ja 3 400 haavoittui. Hamas otti 251 israelilaista panttivankia, jotka kaapattiin Gazaan.
Gazan kaistaa hallitsevan Hamasin terrori-iskusta käynnistyi Lähi-idän konfliktin viimeisin ja varsin verinen vaihe. Iskut tehdessään Hamasin johto tiesi, että Israelin armeija iskee voimalla takaisin Hamasin hallitsemaan Gazaan. Hamasin toteuttaman pogromin eli juutalaisten joukkomurhan seurauksista ovat saaneet kärsiä ennen kaikkea Gazan asukkaat, joita on Hamasin ja Israelin välisen sodan aikana kuollut tai haavoittunut eri arvioiden mukaan kymmeniä tuhansia.
Israel vetäytyi Gazasta vuonna 2005 ja Hamas nousi valtaan 2007. Taloudellisen kehityksen ja neuvottelupyrkimyksen sijaan Hamas on koko ajan pyrkinyt tappamaan niin paljon israelilaisia sotilaita ja siviilejä kuin mahdollista. Ampumalla, raketti-iskuilla, puukottamalla, ajamalla autolla päälle, räjäyttämällä ihmisiä itsemurhaiskuissa ja lokakuussa 2023 tappamalla kokonaisia perheitä heidän koteihinsa.
Iranin turvallisuusviranomaiset olivat mukana suunnittelemassa Hamasin hyökkäystä. Iran on pitkään rahoittanut ja aseistanut Gazassa Hamasia ja Libanonissa terroristijärjestö Hizbollahia. Hamasin terrori-iskujen jälkeen oli selvää, että Israel iskee voimalla myös Irania vastaan, mutta iskujen seuraukset Lähi-idän ulko- ja turvallisuuspoliittiselle tilanteelle olivat odotettuakin laajemmat.
Israel käynnisti useita sotilaallisia operaatioita, joihin se oli valmistautunut jo vuosien ajan. Israelin operaatioissa saivat surmansa esimerkiksi Hamasin johtajat Isma’il Haniyya ja Yahya Sinwar, Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah ja Iranin vallankumouskaartin komentaja Mohammad Reza Zahedi. Israelin turvallisuuspalvelu Mossad ja armeija toteuttivat myös operaation, jossa Hizbollahin jäsenten hakulaitteet räjähtivät yhtäaikaisesti.
Vuoden 1967 kuuden päivän sodan voittonsa jälkeen Israel oli harjoittanut politiikkaa, jonka tarkoituksena oli sotilaallisella tasolla rajoittaa Lähi-idän kilpailevien voimien toimintamahdollisuuksia. Israel meni politiikassaan sotilaallisesti pisimmälle Libanonissa, jossa se kävi tuhoisaa sotaa palestiinalaisten vapautusjärjestöä PLO:ta vastaan vuonna 1982. Libanonin sota oli israelilaisille niin traumaattinen kokemus, että kynnys yhtä laajalle sotilaalliselle operaatiolle nousi korkeaksi aina lokakuuhun 2023 asti. Oli kyseessä sitten Gaza, Libanon tai Syyria niin Israel ei enää hyväksy voimakkaita vihamielisiä toimijoita lähialueellaan. Esimerkiksi jokaiselle raja-alueelle on luotu puskurivyöhyke, mutta nyt Israel on mennyt operaatioissaan pidemmälle ja tehnyt sen julkisemmin kuin koskaan aiemmin.
Israel toteutti Yhdysvaltojen tukemana ennalta-ehkäiseviä iskuja Irania vastaan kesäkuussa 2025. Iskut tehtiin kolmeen Iranin ydinaseohjelmaan liittyvään laitokseen. Israelin tavoitteena on vähintään hidastaa Iranin epäiltyä ydinaseohjelmaa. Syyriaa aiemmin johtanut diktaattori Bashar al-Assad on maanpaossa Venäjällä, mikä mahdollistaa Israelin hävittäjien lentämisen Syyrian ilmatilan läpi Iraniin.
Israel on halunnut viime vuosien operaatioillaan lähettää vihollisilleen viestin, että he eivät ole missään turvassa. Israel viestii, että yksikään ihminen tai toimija ei ole koskematon. Nöyryytetyn Iranin kostonhalun ja Israelin sotilaallisten operaatioiden madaltuneen kynnyksen vuoksi epäilen, että Lähi-idän tilanne jatkuu ainakin lähivuodet epävakaana ja suorastaan vaarallisena. Iranin ylin johtaja Ali Khamenei näyttää jatkavan vallassa ja tiukentaa entisestään otettaan maansa oppositiosta.
Suurin kysymysmerkki liittyy Hamasiin, jonka sotilaallinen toimintakyky on tuhottu, mutta jolla on todennäköisesti yhä aitoa kannatusta Gazassa asuvien palestiinalaisten keskuudessa. Voiko valta aidosti vaihtua?
Hamasin tekemä virhe on tullut kalliiksi sen kumppaneille Hizbollahille ja Iranille. Israel on voittanut sotilaallisesti, mutta sen voitossa voi itää tappion siemen:
Israelin kuuden päivän sodassa vuonna 1967 saavuttama voitto nujersi maan viholliset, mutta käynnisti nykyisen Länsirannan miehityksen ja syvensi palestiinalaisten pakolaisongelmaa. Lähi-idässä ollaan yhä samojen ongelmien äärellä lähes 60 vuotta myöhemmin. On yksi asia voittaa sota, mutta on paljon vaativampaa voittaa rauha. Toivon, että Israel muistaa toiveen rauhasta, vaikka joutuukin toimimaan alueella, joka on jatkuvien konfliktien määrittämä.
