Hallitus on perustellut tänään tiedotustilaisuudessa vastikään päättämiään koronatoimia, jotka on listattu tarkemmin tässä jutussa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan linjaukset käynnistävät käytännössä niin sanotun hätäjarrumekanismin.
Perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen ei anneta toistaiseksi valtakunnallista suositusta etäopetuksesta, mutta opetusministeri Li Andersson (vas.) korosti, että terveysturvallisuustoimia kouluissa vahvistetaan.
Andersson korosti hallituksen noudattavan yleistä periaatetta, jonka mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistetaan rajoitustoimia vasta siinä vaiheessa, kun kaikki muut toimet on jo tehty tai kokeiltu. Ministeri viittasi myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkemykseen, ettei lyhyellä etäopetusjaksolla olisi merkittävää vaikutusta epidemian leviämisen kannalta.
– Voimassa olevan lainsäädännön mukaan etäopetus on kuitenkin paikallisten tartuntatautiviranomaisten ja opetuksen järjestäjien keinovalikoimassa, mikäli se on välttämätöntä paikallisesti opetuksen terveysturvallisuuden varmistamiseksi, Andersson korosti.
Opetusministeri totesi, että alueelliset ja paikalliset terveysviranomaiset voivat suosittaa myös esimerkiksi maskien käyttöä myöskin alakouluikäisille lapsille.
– Helsinki on ulottanut maskisuosituksen kolmasluokkalaisista ylöspäin ja Turussa maskia suositellaan ensimäisestä luokasta lähtien.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) huomautti, että Suomessa korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut päättävät periaatteessa itse, toimivatko lähi- vai etäopetuksessa, mutta hallitus on antanut niille suosituksen etäopetukseen siirtymisestä 16. tammikuuta saakka.
Alueiden vallassa tiukemmat toimet
Hallituksen tiedotustilaisuudessa korostettiin, että valtioneuvoston nyt tekemien koronalinjausten lisäksi aluehallintoviranomaiset voivat päättää tarvittaessa myös tiukemmista rajoituksista.
Hallituksen päätöksellä koronapassin käyttö kielletään väliaikaisesti THL:n luokitukseen perustuvissa keski- ja korkean riskitason toiminnoissa ja tilaisuuksissa.
– Näihin tulee sitten jonkun mittainen täysi keskeytys ja sulku, Kurvinen totesi.
Keski- ja korkean riskitason toimintoihin lukeutuvat muun muassa vapaan istumapaikan massakonsertit ja urheilukatsomot sekä yhteislaulutilaisuudet, joihin ei jatkossa pääsisi edes koronapassilla. Esimerkiksi uskonnollisia tilaisuuksia voi kuitenkin järjestää ja joulukirkkoon saa mennä. Näihin liittyvistä terveysturvallisuustoimista linjaavat tapahtumien järjestäjät.
– Matalan riskitason tilaisuuksia on vielä mahdollista järjestää ja vapautua niihin liittyvistä rajoituksista koronapassilla. Jos kuitenkin alue päätyy näihin äärimäisen koviin toimiin, joita on tällä viikolla luvassa neljältä eri alueelta, koskien 58 g-pykälää, silloin nämä tilat menevät automaattisesti kiinni eikä koronapassi ole enää käytössä, selvensi ministeri Kiuru asiaa.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla alueen koronakoordinaatioryhmä suosittaa aluehallintoviranomaisten päätettäväksi esimerkiksi sisäliikuntatilojen sulkemista. Rajoitukset eivät koskisi kuitenkaan alle 18-vuotiaita. Aluehallintoviranomaisilla on valtuudet päättää näistä.
Tilaisuudessa kysyttiin myös yritysten tukemisesta ja siitä, onko hallituksen tarkoitus ottaa rahat kehysten ulkopuolelta. Kurvisen mukaan rajoituksista aiheutuvat suorat ja välittömät kustannukset tullaan korvaamaan ja toteuttamistavasta linjataan piakkoin.
Ministeri ei vastannut kuitenkaan suoraan kysymykseen, otetaanko rahat kehysten ulkopuolelta:
– Kehyskysymyksiin ja keskustan laajempiin positioihin voi vastata puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko.
Tiedotustilaisuudessa kerrottiin myös rokotusasetuksen muutoksesta ja että rokotukset laajenevat myös 5-11 -vuotiaisiin lapsiin.
– Nyt perheillä on mahdollisuus siis ottaa viisi vuotta täyttäneille lapsilleen koronarokotus, osastopäällikkö Taneli Puumalainen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoi.