Työministeri Matias Marttinen (kok.) antoi eduskunnalle hallituksen vastauksen keskustan välikysymykseen suurtyöttömyydestä.
– Kaikille tällä hetkellä työtä etsiville tai työnsä puolesta pelkääville haluan sanoa: tämä hallitus ottaa vallitsevan tilanteen vakavasti, Marttinen totesi.
– Me teemme uudistuksia, jotta mahdollisimman monelle löytyisi työpaikka. Me toteutamme toimia, jotta kaikkiin tehtäviin löytyisi tekijä.
Olosuhteet ovat kuitenkin haasteelliset ja se olisi Marttisen mukaan oppositioltakin rehellistä myöntää.
– Talouden rakenteet ovat tähän mennessä jääneet uudistamatta. Se on aiheuttanut valtavan elintasokuilun ja eron työllisyydessä verrattuna muihin Pohjoismaihin, joissa vastaavasti on tartuttu toimeen jo vuosia sitten.
Hallitus aloitti työnsä tilanteessa, jossa työllisyysasteen trendi oli kääntynyt laskuun jo vuoden 2022 lopulla – siis edellisen hallituksen aikana, muistutti Marttinen. Aikaisempi hallitus velkaelvytti rajusti. Samalla työllisyyttä lisääviä uudistuksia jätettiin tekemättä ja haudattiin työryhmiin.
– Tällaista mahdollisuutta tällä hallituksella ei enää ole. Vanhalla reseptillä ei ole enää varaa jatkaa.
Myös geopolitiikan epävarmuus koettelee Suomea tällä hetkellä. Ukrainan sodan jatkuminen ja kauppapolitiikan jännitteet vaikuttavat taloustilanteeseemme. Kansainväliselle markkinatilanteelle Suomen hallitus ei voi mitään. Mutta kaikki se, mitä omin voimin voimme tehdä, tehdään, Marttinen vakuutti.
– Olemme uudistaneet suomalaisia työmarkkinoita, jotta yhä useampi yritys uskaltaa palkata lisää työntekijöitä. Olemme muuttaneet sosiaaliturvaa ja verotusta siten, että työnteko on aina kannattavaa. Suomen kilpailukykyä on parannettu määrätietoisella politiikalla.
Hallitus edistää Marttisen mukaan reilua kilpailua markkinoilla, turvaa puhtaan ja edullisen energian saantia ja panostaa tutkimukseen ja kehitykseen. Hallitus myös muun muassa sujuvoittaa luvitusta, purkaa byrokratiaa ja vie eteenpäin hankintalain uudistuksen.
Työn verotusta kevennetään ja huippuosaajia houkutellaan Suomeen verokannustimella. Myös yritysten investoinneissa veropolitiikka on keskiössä. Siksi hallitus on ottanut käyttöön verokannustimen puhtaan teollisuuden investoinneille. Siksi yhteisöveroa kevennetään, Marttinen luetteli.
– Toteuttamamme työmarkkinauudistukset kohdistuvat ennen kaikkea pk-yrityksiin. Näissä yrityksissä hyödytään muutoksista eniten ja siellä on paljon potentiaalia kasvaa.
– Työmarkkinauudistuksilla joustavoitetaan työmarkkinoita, kevennetään yritysten hallinnollista taakkaa, kannustetaan työllistämään rohkeasti. Hallitus toteuttaa myös monia veromuutoksia, joilla vahvistetaan startup-yritysten kasvunäkymää Suomessa.
Hallitus katsoo Marttisen mukaan vahvasti tulevaisuuteen ja panostaa tutkimukseen ja kehitykseen. Pelkästään ensi vuonna rahoitus kasvaa 255 miljoonaa euroa.
– Unohtamatta hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa. Ensi vuoden budjetissa investointiohjelman valtuudet ja määrärahat nousevat yhteensä jo 3,9 miljardiin euroon. Hallitus valmistelee lokakuun loppuun mennessä jälleen uutta kasvupakettia, jonka tavoitteena on käynnistää investointeja yrityksissä.
– Hallitus toteuttaa siis merkittäviä kasvu- ja työllisyysuudistuksia. Ongelma tuntuukin olevan se, että nämä lukuisat toimenpiteet eivät kelpaa oppositiolle. Rohkeus ei kelpaa, uudistaminen ei kelpaa, Marttinen arvioi.
– Erityisesti keskustan osalta tämä herättää ihmetystä. Hallitus tekee juuri niitä uudistuksia, joita keskusta on itsekin toivonut vuosien ajan. Jos te oppositiossa olette huolissanne Suomen vaikeasta työllisyystilanteesta, niin silloin ainoa johtopäätös on, että tukekaa hallituksen esittämiä uudistuksia, joita on vain siirretty eteenpäin vuosikymmenten ajan, työministeri jatkoi.
Marttinen muistutti, että Suomessa on edelleen yli 2,5 miljoonaa ihmistä, joilla on työtä ja toimeentuloa.
– Työttömiä työnhakijoita on tällä hetkellä noin 327 000. Se on ehdottomasti liian paljon. Työttömyystilanne on juuri nyt vaikea, mutta toivoton se ei ole. Jokaiselle nyt työtä vailla olevalle viestimme on se, että valoa on jo näkyvissä taloudessa. Me pääsemme tästä kohti parempaa, ministeri korosti.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan työllisten määrä kääntyy kasvuun loppuvuodesta ja työttömien määrä laskuun ensi vuoden puolella.
– Jo nyt on havaittavissa työtuntien määrän kasvu koko talouden tasolla. Lisäksi talouskasvu vahvistuu ensi vuoteen mennessä, mikä luo tilaa vahvemmalle työllisyydelle, Marttinen sanoi.