Kokoomuksen poliisitaustainen kansanedustaja Marko Kilpi pitää tänään eduskuntaan tullutta hallituksen uutta lakimuutosta tärkeänä askeleena lasten ja väkivallan uhrien suojelemisessa.
Rikoslakiin tuodaan lapsirauhaa koskeva koventamisperuste. Lapsen nähden tai kuullen tehty lähisuhdeväkivalta johtaa tietyin edellytyksin ankarampaan rangaistukseen.
– Lapsi, joka kuuntelee huoneessaan vanhempansa pahoinpitelyä, joutuu elämään pelossa omassa kodissaan. Tällainen tilanne on lapsen perusturvallisuutta merkittävällä tavalla murentava tilanne. Hyvin usein sellainen jättää elinikäiset jäljet ja voi aiheuttaa vakaviakin oireiluja ja ongelmia, jotka voivat ilmetä jopa vuosikausien jälkeen tapahtuneesta, Kilpi sanoo tiedotteessa.
– Meidän on syytä ymmärtää, kuinka vakavasta asiasta on kyse, kun lapsi joutuu todistamaan omaan vanhempaansa kohdistuvaa väkivaltaa. Silloin puhutaan kuolemakokemuksesta, sillä hyvin usein lapsi kokee hyvin vahvasti ja aidosti, että oma äiti tai isä voi tilanteessa hyvinkin menettää henkensä.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen lakimuutos vahvistaa lapsen asemaa tunnistamalla nykyistä selkeämmin väkivallan näkemisestä ja kuulemisesta aiheutuvan vaaran lapsen terveydelle ja kehitykselle.
Samalla uudistus rajoittaa lapsen kuulustelemista koventamisperusteesta ja suojaa häntä rikosprosessin aiheuttamalta lisäkuormitukselta.
– Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin, turvalliseen elämään. On myös hyvä ymmärtää, että jatkuvassa pelon ilmapiirissä eläminen johtaa hyvin usein siihen, että lapsi alkaa pitää pelkoa normaalina vallitsevana tunnetilana, normaalina tapana elää ja reagoida. Pelko on silloin jatkuvasti läsnä. Kun näin pääsee tapahtumaan, puhutaan silloin jo varsin vakavasta traumatisoitumista, jonka käsittely vaatii käytännössä aina ammattiapua.
– Oikeus nukahtaa rauhassa, luottaa läheisiin aikuisiin ja elää lapsuuttaan ilman jatkuvaa varuillaan oloa ja pelon ilmapiiriä kuuluu kaikille lapsille. Nämä ovat perustavanlaatuisia oikeuksia, joiden puolustaminen kuuluu yhteiskunnan tärkeimpiin tehtäviin
Uudistus vahvistaa myös seksuaalirikosten ja lähisuhdeväkivallan uhrien suojelua.
Se velvoittaa esitutkintaviranomaisen arvioimaan ilman aiheetonta viivytystä, onko uhrilla vaara joutua uudelleen väkivallan kohteeksi, ja ryhtymään tarvittaviin suojelutoimiin.
– Avun pyytäminen voi olla väkivallan uhrille vaikeimpia päätöksiä elämässä. Hän saattaa pelätä tekijän kostoa, lastensa turvallisuuden puolesta tai sitä, uskooko kukaan jos kertoo tapahtuneesta. Hyvin usein onkin niin, että viranomaiset saavat tietää väkivaltatilanteista kodin seinien sisällä aivan liian myöhään, Kilpi sanoo.
– Tilanteet pääsevät kaikessa rauhassa kehittymään aivan liian pahaksi. Kun ihminen viimein uskaltaa hakea apua, yhteiskunnan on oltava hänen luottamuksensa arvoinen. Silloin yhteiskunnan on pystyttävä toimimaan ja auttamaan. Turvallisuuden on alettava parantua siitä hetkestä.
Lakimuutos parantaa uhrin suostumukseen perustuvaa tiedonvaihtoa poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä tukipalveluiden välillä. Seksuaaliväkivallan uhrien tukikeskusten ylläpitämisestä säädetään jatkossa laissa.
Kilven mukaan muutosten onnistuminen mitataan siinä, saako uhri suojaa ja apua ajoissa.
– Vastuu väkivallasta kuuluu aina tekijälle. Uhrin vastuulle ei saa jättää sitä, onnistuuko hän löytämään oikean palvelun tai kertomaan hätänsä riittävän monelle ihmiselle. Turvallisessa Suomessa apua saa ennen kuin on liian myöhäistä. Tätä varten lakeja muutetaan.