Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan ravintoloiden sulkeminen on merkinnyt erittäin vakavaa iskua jo muutenkin heikossa taloudellisessa tilassa oleville ravintoloille.
– Kuinka vakavaa, riippuu siitä, korvaako valtio sulun ajalta yrityksille kertyvät joustamattomat kiinteät kustannukset täysimääräisenä.
Hallitus esittää, että epidemiologisesti tasolla kaksi oleville alueille voidaan valtioneuvoston asetuksella asettaa nykyistä tiukempia rajoituksia. Asetuksella voitaisiin säätää, että ruokaravintoloiden asiakaspaikoista saisi olla käytössä enintään puolet ja anniskelupainotteisten ravintoloiden yksi kolmasosa. Anniskelu tulisi lopettaa jo kello 17 ja ravintolat sulkea kello 18.
– Hallitus esittää ravintoloiden avaamista rajoituksilla, jotka eivät ravintoloita avaa, toteaa MaRa.
Ravintola-alan mukaan ravintolatoiminnan harjoittaminen kannattavasti ei ole mahdollista hallituksen esittämillä rajoituksilla.
– Illallisia tarjoavat ravintolat ja pubit eivät avaudu lainkaan. Tuhansien työntekijöiden lomautukset jatkuvat. Toimialan 77[nbsp]000 yrittäjää ja työntekijää sekä heidän perheensä ovat vakavassa taloudellisessa ja henkisessä ahdingossa, mitä hallituksen esitys vain syventää, sanoo MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.
Koronakriisi on kurittanut ravintola-alaa ja sen työntekijöitä jo vuoden. Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella voidaan arvioida, että viime vuonna korona vei ravintoloiden liikevaihdosta noin 1,5 miljardia euroa. Anniskelu väheni 40 prosentilla.
MaRan tällä viikolla julkaistun jäsenkyselymme mukaan 72 prosentilla ruokaravintoloista, 64 prosentilla kahviloista ja 84 prosentilla pubeista ja yökerhoista liikevaihto laskee maalis-toukokuussa 2021 vähintään puolella verrattuna vuoden 2019 vastaavaan aikaan.
Peräti 90 prosentilla juhla- ja pitopalveluyrityksistä liikevaihto romahtaa vähintään 70 prosentilla ja henkilöstö- ja opiskelijaravintoloista 63 prosentilla vähintään 60 prosenttia.
Konkurssiuhan alla tai lopettaneita on syyskuuhun mennessä jo yli 30 prosenttia ravintola-alan yrityksistä.
– Ravintolayrittäjiä on koeteltu viime kevään sulkutoimilla, sen jälkeisillä toiminnan rajoituksilla ja parhaillaan olevalla sululla. Yrittäjät ymmärtävät, että koronatartunnat on saatava alenemaan, jotta paluu kohti normaalia voisi alkaa. Hallituksen esittämät liian ankarat avaamisen ehdot eivät kuitenkaan saa ymmärrystä. Moni yritys horjuu konkurssin partaalla ja henkilöstön taloudellinen tilanne on erittäin tukala. Monelta yrittäjältä on menossa koronakriisin vuoksi paitsi yritys, myös henkilökohtainen omaisuus ja terveys, Timo Lappi toteaa.
Eduskunta on painottanut rajoitustoimien välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta. Timo Lapin mielestä hallituksen olisi perusteltava vakuuttavasti tartuntojen estämisen näkökulmasta, miksi ruokaravintoloiden asiakaspaikat rajataan puoleen, anniskelu lopetetaan kello 17 ja ravintolat suljetaan kello 18.
– Jos ruokaravintoloiden asiakaspaikoista olisi käytössä 75 prosenttia, anniskelu loppuisi kello 20 ja ravintolat sulkisivat klo kello, lisäisikö se koronatartuntoja?
– Asiakkaat istuvat ruokaravintoloissa omissa seurueissaan, ja riittävät turvavälit toisiin seurueisiin voidaan varmistaa. Olemme suositelleet jäsenravintoloillemme, että henkilökunta käyttää maskia ja asiakkaat aina, kun he liikkuvat ravintolassa. Ruokaravintoloiden kurittaminen näin tiukasti ei ole oikeasuhtaista eikä välttämätöntä. Tämä tarkoittaisi sitä, että illallista tarjoavat ruokaravintolat pysyisivät suljettuina, Lappi moittii.
Anniskelun kieltäminen kello 17 ja asiakaspaikkojen rajaaminen kolmasosaan lopettaa puolestaan pubien toiminnan.
– Pubit aukeavat arkipäivinä kello 15 jälkeen. Niitä ei voida avata lainkaan. Yökerhojen ja karaokeravintoloiden toiminta on jo käytännössä kielletty ravintoloiden liikkumisrajoituksilla, Lappi toteaa.
Valtio voi rajoittaa tai jopa kieltää yritysten toiminnan, jos se on perustuslain mukaan mahdollista.
– Jos valtio rajoittaa tai peräti kieltää yritystoiminnan harjoittamisen, valtion tulee korvata yrityksille aiheutuneet vahingot. Suomen valtion maksamat korvaukset ja tuet ovat olleet koronakriisin aikana selvästi alimitoitettuja varsinkin, kun niitä vertaa muihin Pohjoismaihin. Suomen tulee muiden Pohjoismaiden tapaan antaa valtiontukea oikeudenmukaisesti myös paljon veroja maksaville ja työllistäville suurille yrityksille, Lappi toteaa.