Eduskunnan talousvaliokunta sai eilen keskiviikkona valmiiksi lausuntonsa valinnanvapauslakiehdotuksesta sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.
Talousvaliokunta yhtyy hallituksen näkemykseen siitä, että valinnanvapauslain notifiointi eli ilmoittaminen EU-komissiolle ei ole perusteltua. Valiokunta toteaa kuitenkin, että ehdotettuun järjestelmään voi liittyä riski siitä, että tulevaisuudessa sitä tullaan vielä arvioimaan EU-toimielimissä.
Talousvaliokunta tähdentää, että valinnanvapauslaki määrittelee vain järjestelmän raamit ja vasta maakuntien päätöksillä määritellään varsinainen toiminta ja rahoitus.
Talousvaliokunnan mielestä hallituksen esityksen puutteena voidaan kuitenkin pitää sitä, että siinä on jätetty tarkastelematta valinnanvapausmallia yleistä taloudellista etua koskevia palveluja (ns. SGEI-palvelut) koskevan EU-sääntelyn kannalta.
SGEI-palveluilla tarkoitetaan sellaisia taloudellisia palveluja, joista on yleistä hyötyä ja joiden tuottajalle julkisyhteisö on sen vuoksi asettanut erityisen julkisen palvelun velvoitteen ja lisäksi käsillä on tilanne, jossa markkinoilla ei kyseistä palvelua ole tarjolla.
Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan olisi perusteita katsoa, että Suomella voisi olla mahdollisuus määritellä maakunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut SGEI-palveluiksi, jolloin unionin valtiontukisääntely, mukaan lukien notifiointivelvoite, ei soveltuisi, vaikka ehdotetussa mallissa sinänsä katsottaisiin olevan kysymys taloudellisesta toiminnasta.
Valiokunnan mukaan SGEI olisi ollut varsin tarkoituksenmukainen turvaverkko hallituksen viime kesänä perustuslakivaliokunnassa kaatuneen valinnanvapauslakiesityksen mukaisessa sääntelykehyksessä, mutta käsillä olevan hallituksen esityksen mukaisessa järjestelmässä kohdattaisiin mahdollisesti markkinapuutetilanteen todentamisen vaikeus.
Maakunnallisten toimijoiden edut voitaisiin tasoittaa
Talousvaliokunta yhtyy kuulemiensa asiantuntijoiden näkemykseen siitä, että nykymuotoinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on pitkällä aikavälillä kestämätön.
Talousvaliokunta arvelee, että ehdotetussa kapitaatiokorvausjärjestelmässä kustannuskehityksen hillitsemisestä, kilpailun syntymisestä, hoidon laadun takaamisesta ja palvelujen tarjoamisen alueellisesta kattavuudesta voi kuitenkin tulla varsin vaativa yhtälö.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty arvioita, joiden mukaan kapitaatiojärjestelmän yhtenä riskinä voi olla asiakkaiden valikointi. Talousvaliokunta toteaa, että palveluntuottajalla on velvoite ottaa asiakkaakseen kaikki ne henkilöt, jotka valitsevat kyseisen palveluntuottajan, ja sen voidaan arvioida pienentävän merkittävästi riskiä.
Ehdotettu valinnanvapausjärjestelmä nojautuu ajatukseen sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoiden muodostumisesta kilpailulle otollisiksi. Hallituksen esityksessä on pyritty malliin, joka takaisi eri toimijoille mahdollisimman yhtäläiset kilpailun lähtökohdat.
Maakunnan omistamien yksiköiden on katsottu hyötyvän erityisesti konkurssisuojasta ja rahoituksen saamisesta muita toimijoita edullisemmilla ehdoilla. Maakunnan omistamien yksiköiden edullinen kilpailuasema voi osittain perustua myös kiinteistöjä koskeviin rakenteisiin.
Talousvaliokunta huomauttaa, että maakunnallisten yhtiöiden mahdollisesti saamat muita toimijoita edullisemmat rahoitusehdot tai muut edut voitaneen kompensoida erilaisin takaisinmaksujärjestelyin esimerkiksi verokohteluun liittyen, jolloin julkiset toimijat saatetaan yhtäläiseen kilpailullisen lähtötilanteeseen yksityisten toimijoiden kanssa.
Vaatimus sosiaalihuollon ammattihenkilöstä hankala täyttää
Uuden järjestelmän lähtökohta on luoda lainsäädännöllinen viitekehys, joka mahdollistaisi hyvin monenlaisten toimijoiden pääsyn mukaan järjestelmään palveluntuottajan ominaisuudessa.
Valiokunta toteaa, että ehdotettuun sääntelyyn sisältyy elementtejä, jotka voivat suosia sellaisia toimijoita, jotka voivat hyödyntää toimintansa skaalaetuja. Yhtenä tällaisena elementtinä voidaan pitää esimerkiksi sote-keskukselta pakollisina edellytettävien toimintojen laajuutta.
”On selvää, että jos pakollisten toimintojen määrä on hyvin suuri, ei pienillä toimijoilla ole mahdollisuutta täyttää vaatimuksia itsenäisinä toimijoina, vaan osallistuminen mahdollistunee lähinnä alihankintasopimusjärjestelyjen kautta”, valiokunta toteaa.
Järjestelmään kuuluvat hyväksymis- ja sopimusmenettelyt tulisi valiokunnan mielestä pitää mahdollisimman yksinkertaisina, jottei hallinnollisesta taakasta tule liian raskasta niille yrityksille, jotka eivät voi hyötyä prosessin skaalaeduista.
Ehdotetun valinnanvapauslain mukaan sote-keskuksessa toimivan sosiaalihuollon ammattihenkilön on oltava palvelussuhteessa palveluntuottajaan. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella edellytys saattaa osoittautua käytännössä hankalaksi täyttää. Koska tämä on lainsäädännön mukaan välttämätön ehto sote-keskukselle, se voi määrittää sote-keskusten perustamista.
Kilpailulla voidaan parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta
Talousvaliokunnan mukaan esitykseen sisältyy sekä kustannusten kasvua hillitseviä että kustannuksia lisääviä elementtejä.
Kustannuksia hillitseviksi tekijöiksi on tunnistettu muun muassa tuottajaverkon monipuolistuminen ja sen luoma kilpailu, hyvien käytäntöjen leviäminen prosessien yhtenäistymisen myötä, kapitaatiojärjestelmän kannustinvaikutus ja digitalisaation hyödyntäminen.
Kustannuspaineita luovat erilaiset sopeutumistoimet, työehtojen tasaamistarpeet ja alkuvaiheessa toimintojen käynnistäminen ja päällekkäisyydet.
Talousvaliokunta muistuttaa, että ehdotetussa järjestelmässä toimijat eivät kilpaile hinnoilla vaan saavat pääasiallisesti tulonsa maakunnan korvauksena. Valiokunta katsoo, että huolellisesti säännellyllä, kiintein hinnoin tapahtuvalla kilpailulla voidaan parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta, koska juuri näillä seikoilla on merkitystä kansalaisille. Olennaista on palvelujen laatua ja saavutettavuutta koskevan tiedon saatavuus ja läpinäkyvyys.
Valiokunta pitää selvitettynä, että esityksen mukainen järjestelmä on ennen kaikkea kilpailun mahdollistava. Valiokunta pitää esitettyä valinnanvapauden perusratkaisua tasapainoisena kompromissina haastavien reunaehtojen ja tavoitteiden ristipaineissa.
Oppositioryhmät jättivät lausuntoon kaksi eriävää mielipidettä. RKP:n kansanedustaja ei ollut mukana eriävissä mielipiteissä.
Lue myös:
Valiokunnat pohtivat notifiointia – sotesta yleisen edun palvelu?