Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen käy usein valiokunnissa kuultavana. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Valiokunnat pohtivat notifiointia – sotesta yleisen edun palvelu?

Jos EU-oikeus edellyttää korjauksia valinnanvapausmalliin, ratkaisu ei voi olla yhtiöittämisvelvollisuus.

EU-oikeus puhututtaa nyt eduskunnan eri valiokunnissa, jotka käsittelevät hallituksen esitystä valinnanvapauslaiksi, kertoo valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Hän oli eilen torstaina kuultavana perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan kokouksissa. Perustuslakivaliokunnassa käsiteltiin notifiointia eli valinnanvapauslain ilmoittamista EU-komissiolle.

– Kantani on se, että mitään ehdotonta oikeudellista velvoitetta ei minun mielestäni ole, mutta samaan hengenvetoon on todettava, että oikeusvarmuus puoltaa sitä, että notifikaatio olisi syytä tehdä, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoo Verkkouutisille.

Hallitus päätti, ettei notifikaatiota ole tarvetta tehdä, koska suomalainen valinnanvapausmalli perustuu ministeriöiden selvityksen mukaan solidaarisuusperiaatteeseen eikä sisällä kiellettyä valtiontukea.

Korkein hallinto-oikeus on kehottanut notifioimaan lain. Eurooppaoikeuden professorin Juha Raition mielestä valinnanvapauslaissa on elementtejä, jotka kuuluvat taloudellisen toiminnan piiriin ja jotka pitäisi notifioida. Myös Raitio ja KHO:n jäsen Niilo Jääskinen olivat eilen perustuslakivaliokunnan kuultavana.

Eduskunta voi ilmaista tahtonsa

Tuomas Ojasen mielestä järkevin marssijärjestys olisi se, että EU-oikeudellisia kysymyksiä selvitettäisiin nyt, kun lakia ei ole vielä hyväksytty, eikä asian selkiytymistä jätettäisi näköpiirissä olevien oikeusjuttujen tai kantelujen varaan.

– Tässä vaiheessa on helpompaa tehdä korjausliikkeitä, Ojanen toteaa.

Ojanen ei halua ottaa kantaa siihen, onko mahdollista, että perustuslakivaliokunta edellyttäisi notifiointia lausunnossaan valinnanvapauslaista. Hän huomauttaa, että oikeudellisesti päätäntävalta on hallituksella.

– Tästä seuraa se, että ei eduskunnassa voida tehdä mitään oikeudellisesti sitovaa päätöstä notifikaatiosta, mutta toki eduskunta voi eri tavoin muutoin ilmaista käsityksiään siitä.

Ojanen ei halua tässä vaiheessa arvioida, minkälaisia keinoja eduskunnalla olisi ilmaista tahtoaan.

– Selvästikin eduskunnan eri valiokunnat ovat kiinnostuneita asiasta.

Hallituksen syytä selvittää SGEI-palveluita

Ojanen kertoo ottaneensa jo viidesti kantaa notifiointiin eri valiokunnissa. Samalla hän kertoo muistuttaneensa, että EU-oikeudessa on erilaisia mekanismeja, joilla voitaisiin päästä eroon koko keskustelusta valtiontuista ja notifikaatiovelvoitteesta.

– Suomen olisi syytä alkaa vihdoinkin vakavasti selvittää niitä, Ojanen sanoo.

Ojasen mukaan Suomi voisi käyttää EU-oikeuden jäsenvaltioille antamaa mahdollisuutta määritellä sote-palvelut yleistaloudellista etua koskeviksi palveluiksi.

– Siinä on olennaista juuri se, että kun tällainen määrittely tehdään, niin päästään eroon EU:n valtiontukinormistosta, mukaan lukien tästä notifikaatioasiasta.

Ojasen mielestä hallituksen pitäisi selvittää SGEI (Services of General Economic Interest) -mahdollisuuden käyttämistä erityisesti, jos kävisi niin, valtiontukisääntelystä tulisi ongelma. Se edellyttäisi kuitenkin muun muassa kapitaatiokorvausten määräytymisperusteiden riittävän avointa määrittelyä.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan jos markkinoiden toiminta on puutteellista, mutta viranomainen haluaa turvata kaikissa olosuhteissa kansalaisille tärkeän palvelun saatavuuden, voidaan tietyin ehdoin soveltaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, eli SGEI:tä koskevaa valtiontukisääntelyä.

Palvelun turvaaminen tapahtuu käytännössä antamalla yritykselle toimeksianto yksilöidyn palvelun tuottamiseksi. Tämä edellyttää usein palvelutuotannon rahoittamista julkisista varoista kompensaationa yritykselle annettavasta julkisen palvelun velvoitteesta.

Yhtiöittämisvelvollisuus ei voi olla ratkaisu

Ojanen ottaa esille myös maakuntien liikelaitosten yhtiöittämisvelvollisuuden, josta valinnanvapauslakiesityksessä luovuttiin perustuslakivaliokunnan todettua viime kesänä sen olevan perustuslain vastainen.

Ojasen mukaan ensin EU:sta pitää saada selvä kanta, että järjestelmässä on kiellettyä valtiontukea.

– Korostan kuitenkin jo tässä vaiheessa, että jos tällainen kertomus joskus EU-oikeudesta tulisi, että on tarve tehdä korjausliikkeitä, jotta kansallinen malli saadaan EU-oikeuden kanssa sopusointuun, niin sopusoinnun saavuttaminen ei voi olla yhtiöittämisvelvollisuusperusteinen ratkaisu. Yksinkertaisesti sen takia, että se on perustuslain vastainen ratkaisu.

Hänen mukaansa lainsäätäjälle eivät ole sallittuja sen paremmin EU-oikeuden kuin perustuslainkaan vastaiset ratkaisut, jolloin ulospääsy tilanteesta on jotain muuta kuin yhtiöittämisvelvollisuus.

Hänen mukaansa ratkaisu voisi olla haettavissa SGEI-palveluista tai jostain muusta mallista.

– Silloin valinnanvapausmallia on lähdettävä arvioimaan uudelleen, eikä niin, että EU-oikeuden mukaisuuden vuoksi tehdään perustuslain vastainen ratkaisu.

Sote-asiantuntijoiden arvioita ei vielä huomioitu

Ensimmäisen perustuslakivaliokunnan kuulemisen jälkeen valtiosääntöasiatuntijat olivat valmiita näyttämään keltaista tai jopa vihreää valoa valinnanvapauslaille.

Ojasen mukaan EU-oikeus ja erityisesti keskustelu notifikaation tarpeesta on yksi oikeudellinen kanto kaskessa.

Hän huomauttaa, että muutamien oikeusoppineiden käyttämät liikennevalomerkit liittyivät esityksen perustuslailliseen arviointiin silloisen tiedon valossa. Sen jälkeen perustuslakiasiantuntijat ovat kuulleet sote-asiantuntijoiden näkemykset lakiesityksestä.

– Nyt kun yhtiöittämisvelvollisuus on poistettu hallituksen esityksestä ja lisätty jossain määrin vaiheistusta, niin perusratkaisut ovat nyt terveemmällä pohjalla perustuslain kannalta, mutta siinä meillä kaikilla oli ymmärtääkseni perälauta, että pitää kuulla ensin sote-asiantuntijoiden arviot asiasta.

Perustuslakiasiantuntijat ovat tulossa toukokuussa uudelleen perustuslakivaliokunnan kuultaviksi, kun he ovat ottaneet sote-asiantuntijoiden arviot huomioon.

Ojanen sanoo, ettei hän ole ehtinyt vielä muodostaa omaa kantaansa sote-asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen.

– Se jää nähtäväksi, mitä sieltä tulee ulos, hän toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt