Vasemmistosta ja vihreistä on vaadittu, että eduskunta päättäisi Palestiinan tunnustamisesta. Vaatimus sai lisää pontta, kun valtioneuvos Matti Vanhanen yhtenä harvoista keskustalaisista uskalsi kajota ongelmaan.
Vanhasen mielestä hallituksen vaikeudet ja jopa kaatuminen olisivat vältettävissä, kun äänestyksen pohjana olisi hallituksen selontekoon eduskunnassa lisätty kannanotto.
”Tämä asia olisi hyvä ratkaista alta pois. Ei hallituksen kannattaisi myöskään tästä kysymyksestä tehdä sellaista ollako vai eikö -kysymystä.” ”Luontevinta olisi, että hallitus antaisi asian eduskunnan linjattavaksi”, Vanhanen sanoi Helsingin Sanomille.
Vanhasen malli on tuttu. Toukokuussa 2022 eduskunta päätti hallituksen selonteon käsittelyssä Suomen liittymisestä Natoon. Päätöksen jälkeen presidentti ja hallitus viimeistelivät Suomen jäsenhakemuksen.
Silloinen puhemies Vanhanen ja pääministeri Sanna Marin (sd.) olivat sopineet, että Nato-jäsenyyttä viedään eteenpäin eduskunnan tahdissa.
Ratkaisulla vältettiin hallituskriisi. Hallituksen yksiselitteinen Nato-esitys ilman eduskunnan myötävaikutusta olisi voinut kaataa ministeristön, koska vasemmistoliitolla oli voimassa jäsenyyteen kielteinen puoluekokouspäätös.
Pääministeri Petteri Orpolla (kok.) on samanlainen ongelma. Hallituspuoleista kristillisdemokraatit vastustavat jyrkästi Palestiinan tunnustamista, ja perussuomalaistenkin asenne on kielteinen.
Hallitus voisi antaa eduskunnalle yleisluontoisen selonteon Lähi-idän tilanteesta. Selonteon käsittelyssä kansanedustajilla olisi mahdollisuus sanoa kantansa Palestiinaan.
Orpolle eduskunnan aloitteesta valmisteltu hallituksen päätös Palestiinan tunnustamisesta saattaisi kelvata. Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset voisivat vedota eduskunnan päätökseen ja jatkaa hallituksessa.
Jos Vanhasen tavoitteena on Palestiinan tunnustaminen, ketjussa on heikkoja lenkkejä. Nato-jäsenyyden eduskunta hyväksyi äänin 188–8.
Palestiina jakaa puolueita huomattavasti enemmän kuin sotilaallinen liittoutuminen. On epävarmaa, pystyisikö hallitus antamaan edes selontekoa eduskunnalle.
Vanhanen oli puhemiehenä junailemassa Nato-ratkaisua. Toinen keskeinen henkilö eduskunnassa oli ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.).
Vaikka Halla-aho oli mukana Nato-päätöksessä, hän on puhemiehenä suhtautunut penseästi siihen, että Palestiinan tunnustaminen hoidettaisiin samalla kaavalla.
”Näkisin, että se olisi vähintäänkin perustuslain hengen vastainen. Eduskunta ei ole tässä aloitteellinen”, Halla-aho sanoi Ylelle.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on kertonut allekirjoittavansa Palestiinan tunnustamisen, jos sellainen esitys hänelle tuodaan. Presidentin kannanoton on tulkittu kiristäneen Orpon ja Stubbin suhteita.
Stubbin ilmoitus saattoi olla Orpolle sekä piikki että selkänoja. Presidentti halusi kertoa kantansa, muistuttaa olemassaolostaan ja säästää Orpo yhdeltä vaikeudelta. Pääministerin ei tarvitse olla aloitteellinen asiassa, josta hallitus ei pysty sopimaan.
Perustuslain uudistuksissa parlamentarismia on vahvistettu ulkopolitiikassa. Vaikka presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, valtioneuvosto ja halutessaan myös eduskunta voivat osallistua päätöksentekoon.
Stubbin ja Orpon varjonyrkkeily ei ole lajin ensimmäinen erä. Yhteistoimintaa ulkopolitiikan johtamisessa on testattu monta kertaa. Kehässä ovat vuorollaan olleet pääministereistä Paavo Lipponen (sd.), Vanhanen, Jyrki Katainen (kok.), Marin ja presidenteistä Tarja Halonen ja Sauli Niinistö.
