Kesä on häiden sesonkiaikaa. Vaikka nykyään naimisiin voi mennä käytännössä missä ympäristössä tahansa, moni haaveilee edelleen perinteisistä kirkkohäistä.
Kirkollisen vihkimisen kohdalla on olemassa tiettyjä ehtoja, joiden on täytyttävä. Muuten edessä voi olla tilanne, jossa kirkkohäät jäävät pelkäksi haaveeksi. Ehdot ovat ehdottomat ja molempien puolisoiden on täytettävä ne.
Mitkä siis ovat ehdot sille, että pariskunta voi saada perinteiset kirkkohäät eli kirkollisen vihkimisen?
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen jumalanpalvelusten ja jumalanpalvelusaineistojen asiantuntijan Arto Vallivirran mukaan vastaus on selkeä: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkojärjestys määrittää, että vihittävien tulee olla konfirmoituja eli rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä.
Tähän on olemassa yksi poikkeus.
– Jos toinen vihittävistä on konfirmoitu kirkon jäsen ja toinen on jonkun muun kristillisen kirkon jäsen, silloin heidät voidaan myös vihkiä.
Tyypillinen esimerkki voi olla tilanne, jossa toinen puolisoista on ulkomaalaisen kristillisen kirkon jäsen.
Muissa tilanteissa joustoa ei ole. Kuten silloin, jos puolisoista vain toinen on kirkon jäsen ja käynyt rippikoulun, mutta toinen ei.
– Tässä tapauksessa kirkollista vihkimistä ei voida toimittaa, Arto Vallivirta toteaa.
Avioliiton siunaus voi olla vaihtoehto
Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö pariskunta voisi silti saada kirkollisia häitä. Perinteisen vihkimisen lisäksi pariskunta voi pyytää kirkolta avioliiton siunausta. Käytännössä se tarkoittaa, että pappi siunaa siviilivihkimisen kirkollisessa seremoniassa.
– Avioliiton siunaaminen voidaan toimittaa kenelle tahansa. Se ei edellytä kirkon jäsenyyttä, Vallivirta kertoo.
Toisin sanoen pariskunta voi saada avioliitolleen siunauksen, vaikka toinen tai kumpikaan osapuolista ei olisi kirkon jäseniä tai käynyt rippikoulua.
Toimituksena avioliiton siunaaminen ei juurikaan poikkea vihkimisestä. Ainoa ero liittyy käytännössä hieman erilaiseen kysymysmuotoiluun avioliittoon julistamisen yhteydessä.
Pappi voi joskus kieltäytyä siunaamasta avioparia
Voiko joskus tulla vastaan tilanne, jossa pariskunta ei voi saada kirkkohäitä missään muodossa? Ei vihkimisenä eikä siunauksena?
Vallivirran mukaan tällaisessa tilanteessa pitäisi olla todella painavat perusteet. Se voisi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos avioliitto olisi todettu pätemättömäksi tai pariskunta pyrkisi tavalla tai toisella halventamaan kirkkoa.
Hän nostaa esimerkiksi myös samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen ja siunaamisen. Vaikka samaa sukupuolta olevien vihkiminen ja siunaaminen kirkossa onkin käytännössä mahdollista – vaikka siitä ei erillistä kirkolliskokouksen päätöstä vielä olekaan – jotkut papit voivat kieltäytyä siunaamasta heitä vakaumuksensa vuoksi.
– Seurakunnalla on velvollisuus etsiä pappi, joka suostuu heidät vihkimään tai siunaamaan.
Samaa sukupuolta olevat parit pyytävät käytännössä aina suoraan vihkimään tai siunaamaan pappia, joka on ilmoittanut näitä toimituksia tekevänsä.
Suurin osa valitsee siviilivihkimisen
Nykyään suurin osa avioliitoista vihitään siviilivihkimisenä. Kirkollisten vihkimisten osuus on viime vuosina liikkunut noin 34–39 prosentissa.
– Kirkollisten vihkimisten määrä on pitkään ollut laskussa. Viimeisen vuoden aikana on ollut havaittavissa ihan hienoista nousua. Kuitenkin selkeä vähemmistö vihitään avioliittoon kirkossa, Vallivirta sanoo.
Ilmiö on nähtävissä suoraan tilastoissa. Vuonna 2025 kirkossa vihittiin 6 583 avioparia. Vielä vuonna 1990 luku oli 19 581 paria ja vuonna 2000 yhteensä 18 623 paria. Vuonna 2010 kirkollisten vihkimisten määrä oli pudonnut 16 618 pariin. Vuonna 2020 kirkossa vihittiin enää vain 8 005 paria.
Kirkkohäiden suosion lasku on ilmiönä suhteellisen uusi. Vielä 1990-luvulla ylivoimaisesti suurin osa aviopareista vihittiin kirkossa. Esimerkiksi vuonna 1990 kirkollisten vihkimisten osuus avioliitoista oli 75,9 prosenttia. Vuonna 2000 osuus oli laskenut 67,1 prosenttiin.
Vuoden 2010 jälkeen kirkollisten vihkimisten osuus ei ole kertaakaan noussut yli 50 prosentin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siviilivihkiminen on ollut suosituin tapa mennä naimisiin vuodesta 2011 lähtien.
Vihkimisen ehdot eivät tule kenellekään yllätyksenä alttarilla
Vallivirran mukaan ihmiset tuntevat kirkollisen vihkimisen säännöt melko hyvin. Harvalle tulee täysin yllätyksenä se, että kirkollista vihkimistä ei voida tehdä parille, jos he eivät ole kirkon jäseniä ja käyneet rippikoulua.
Alttarilla tämä asia ei kuitenkaan voi tulla kenellekään vastaan. Ennen vihkimistä on tehtävä avioliiton esteiden tutkinta. Viimeistään siinä vaiheessa ilmenee, jos vihkimiselle on esteitä.
Vallivirta muistuttaa, että kirkollisen vihkimisen ehdoista ei voida joustaa missään tilanteessa.
– Silloin se ei ole kirkollinen vihkiminen, jos kirkkojärjestyksessä asetetut ehdot eivät täyty. Juridisessa mielessä se olisi periaatteessa siviilivihkiminen, jos ehdoista poikettaisiin.
Juridisesti papilla on oikeus suorittaa siviilivihkiminen, sillä papeilla on vihkimisoikeus. Vallivirta huomauttaa, että kirkkojärjestyksen näkökulmasta papit eivät kuitenkaan saa toimittaa siviilivihkimisiä.
– Tavallaan tämä on vähän harmaata aluetta, vaikka onkin hyvin marginaalinen kysymys.
Siviilivihkimisen siunaaminen kirkossa on alikäytetty mahdollisuus
Kumpi sitten on yleisempi tapa mennä naimisiin kirkossa: perinteinen kirkollinen vihkiminen vai siviilivihkimisenä toimitetun avioliiton siunaaminen?
– Aivan selkeästi avioliittoon vihkiminen on edelleen yleisempää.
Ero näkyy selvästi tilastoissa. Vuonna 2025 avioliittoon vihittiin kirkossa 6 583 paria. Avioliittoon siunaamisia oli 644.
Vallivirta huomauttaa, että tilastoissa voi olla pieniä puutteita siunaamisten kohdalta.
– Siitä ei ole täyttä varmuutta, että kaikki avioliittoon siunaamiset olisi tilastoitu oikein. Tämä johtuu siitä, että niiden osalta ei ole samanlaista juridista tilastointivelvoitetta kuin vihkimisten osalta.
Vaikka kirkkoon kuulumaton pariskunta voisi siis saada kirkkohäät avioliittoon siunaamisen muodossa, tilastojen perusteella vain harva pariskunta käyttää sitä mahdollisuutta.
– Tämä on hyvin alikäytetty mahdollisuus. Toivoisimme, että ihmisten tietoisuus tästä asiasta lisääntyisi.
LUE MYÖS:
Joka toinen avioliitto päättyy eroon – näin suojaat omaisuutesi
Harkitsetko naimisiin menemistä? Selvitä nämä asiat ensin
Monella on väärä käsitys avioerosta
Yhä useampi hääpari toivoo lahjaksi rahaa – tämä on sopiva summa
