Vakavaraisuus laski hieman työeläkelaitos- sekä pankkisektorilla, vahinko- ja henkivakuutussektoreilla vakavaraisuus parani.
Finanssivalvonta Fiva kiinnittää toimintaympäristön muutosten vuoksi tänä vuonna valvonnassaan erityishuomiota muun muassa luotto- ja likviditeettiriskin hallintaan, hallinnon luotettavuuteen sekä operatiivisiin riskeihin kuten kyberriskeihin.
Fiva toteaa viime vuoden olleen hyvin poikkeuksellinen.
– Vuoden jälkipuoliskolla Suomen talous vaipui taantumaan ja yritysten ja kuluttajien luottamus heikkeni paikoin jopa ennätyksellisen alas. Myös tämä vuosi näyttää vaikealta. Korkea inflaatio ja lainakorkojen nopea nousu vähentävät kuluttajien käytössä olevia varoja ja sitä kautta heikentävät velallisten velanmaksukykyä.
Riskejä kohottavat Fivan mukaan myös kotitalouksien ennätyksellisen korkea velkaantuneisuus sekä vaihtuvakorkoisten lainojen suuri määrä.
– Korkeammat korot ja heikkenevä talous voivat myös vähentää finanssisektorin palveluiden kysyntää. Epävarmuus altistaa rahoitusmarkkinat äkillisille markkinaheilahteluille ja toteutuessaan omaisuuserien hintojen lasku voi kasvattaa valvottavien sijoitustappioita.
Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa, että toistaiseksi finanssisektori on selvinnyt toimintaympäristön muutoksista suhteellisen hyvin.
– Talouden kehitykseen liittyy kuitenkin yhä paljon epävarmuutta, joten finanssisektorin riskit ovat edelleen korkealla tasolla. Finanssivalvonnan vuoden 2023 toiminnan painotukset vastaavatkin omalta osaltaan näihin toimintaympäristömuutosten tuomiin riskeihin, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.
Finanssivalvonnan pankkivalvonnassa tämän vuoden teemoja ovat muun muassa luotto- ja likviditeettiriskin hallinta, korkoriskisääntelyn noudattaminen sekä luotettavan hallinnon kysymykset. Vakuutusvalvonnassa korostuu epävarman sijoitusnäkymän ja inflaation vaikutusten arvioinnin lisäksi hallinnon luotettavuus ja pääomamarkkinoissa muun muassa sijoittajainformaatio sekä menettelytavat.
Korkotason nousu kasvatti pankkien tuottoja
Toimintaympäristön kohonneista riskeistä huolimatta pankkisektorin vakavaraisuus säilyi loppuvuonna 2022 vahvana. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli 17,2 prosenttia (12/2021: 17,8 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,6 prosenttia (12/2021: 21,4 %). Pankkisektorin liiketulos jäi hieman edellisvuotta heikommaksi.
Pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan pysyivät alhaisena. Toisaalta luottojen siirtymät arvonalentumisvaiheiden välillä viestivät luottoriskien kasvusta etenkin yritys- ja taloyhtiölainoissa.
– Suomalaispankkien riippuvuus markkinavarainhankinnasta altistaa pankit markkinahäiriöille sekä varainhankintakustannusten nousulle. Pankkisektorin likviditeettiasemaa kuvaavat tunnusluvut ylittivät viranomaisvaateet, mutta ne eivät huomioi kaikkia epävarmaan markkinatilanteeseen liittyviä riskejä, toteaa Fiva.
Työeläkesektorin sijoitustuotto oli negatiivinen (-5,3 %) seuraten finanssimarkkinoiden yleistä kehitystä. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste laski 126,9 prosenttiin (12/2021: 136,2 %) sijoitusvarallisuuden arvon laskiessa.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde parani korkotason nousun ja markkinariskin vakavaraisuusvaatimuksen laskun yhteisvaikutuksesta merkittävästi viime vuoden aikana ja oli 256,1 prosenttia (12/2021: 192,9 %).
Henkivakuutussektorin sijoitustuotot olivat -10,0 prosenttia, mikä heikensi kannattavuutta. Sekä osake- että korkosijoitusten tuotot olivat tappiolliset, mutta kiinteistöt tuottivat edelleen vakaasti.
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde vahvistui 301,9 prosenttiin (12/2021:242,0 %), ja oli 70 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin Solvenssi II -sääntelyn alusta eli vuodesta 2016.
