Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää työministeri Matias Marttisen (kok.) viestiä, jonka mukaan hallitus on tarttumassa pankkisääntelyn purkuun nopealla aikataululla.
Marttinen sanoi Kauppalehdessä, että hallitus aikoo parantaa yritysten rahoituksen saatavuutta pankkisääntelyä purkamalla. Hänen mukaansa asiassa pitäisi edetä jo ennen huhtikuun lopun kehysriihtä.
– Pitkään jatkuneen piinallisen heikon talouskasvun keskellä Marttisen avaus on erittäin tervetullut. Finanssiala on jo pitkään muistuttanut, että ala voisi vauhdittaa taloutta nykyistäkin enemmän, jos sääntely antaisi siihen paremmat edellytykset. Oli lohdullista kuulla ministeri Marttisen suusta, että hihat ollaan vihdoin käärimässä, Ahosniemi sanoo tiedotteessa.
Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan Suomessa tulee laatia finanssialan kasvustrategia, jonka osana toteutetaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviointi. Ahosniemen mukaan toimeen olisi voinut tarttua aikaisemminkin tällä kaudella.
– Hyvää joutuu tunnetusti odottamaan, mutta on erikoista, että pitkään sekä yrityksiltä että finanssialalta kuuluneista hätähuudoista huolimatta melko ilmeinen keino talouskasvun vauhdittamiseksi on jäänyt hyödyntämättä. Parempi toki myöhään kuin ei lainkaan, sillä tätä ovat monet yrittäjät odottaneet.
Ahosniemi muistuttaa, että yritysrahoituksen saatavuus on kaiken kaikkiaan Suomessa hyvällä tasolla, mutta rahoituksen saatavuudessa on kapeikkoja, joiden aiheuttamat ongelmat ovat korostuneet talouden taantuman pitkittyessä.
Toimiva rahoitusjärjestelmä vaatii monia kanavia, niin pankki- kuin pääomamarkkinarahoitusta. Mahdolliset puutteet ja tarvittavat korjaukset on suunnattava oikein.
– Pankkisääntelyn ongelmat ovat pääasiassa EU-tasoisia. Kotimaista korjattavaa löytyy enemmän muusta finanssisääntelystä, esimerkiksi rahastosääntelystä. Kotimainen rahastoala on tärkeä ja kasvava osa arvopaperimarkkinoita ja voisi osaltaan edistää markkinarahoituksen toimintaa, kuten yritysten listautumisia, Ahosniemi mainitsee.
Ahosniemi nostaa esiin esimerkkeinä ELTIF-rahastot ja lainanantorahastot. ELTIF ja lainanantorahastot voisivat kanavoida pääomia kasvuyrityksiin ja listaamattomiin yrityksiin. Ne voivat joissakin tilanteissa toimia pankkirahoituksen vaihtoehtona, mikäli se olisi sääntelyn puolesta mahdollista. Lisäksi kotimainen rahastoala kohtaa ulkomaisia kilpailijoita tiukempaa sääntelyä.
– Suomessa ELTIF- ja lainanantorahastoja ei kuitenkaan verotuksellisten esteitten takia ole. Nämä esteet olisi suhteellisen helppo purkaa, Ahosniemi toteaa.
– Myös niin sanottu vaihtuvapääomaisen sijoitusyhtiön malli sekä osuudenomistajarekisterin porrastettu rakenne pitäisi sallia. Laissa asetettu vaatimus rahaston osuudenomistajien vähimmäismäärästä pitäisi poistaa.
Lisäksi Ahosniemi kehottaa hallitusta tarkastelemaan kriittisesti järjestelmäriskipuskurivaatimusta. Se on pankeille määrätty lisäpääomavaatimus, joka asetetaan rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella. Kyseessä on kotimainen vaade, jonka EU-sääntely sallii, mutta ei vaadi tekemään.
– Pankkien pääomavaatimukset ohjaavat osaltaan sitä, minkälaisia kohteita pankit rahoittavat. Siksi niiden tasolla on merkitystä, kun pankit tekevät luottopäätöksiään, Ahosniemi toteaa.
Hän arvostelee myös sitä, että Fivan kaltaisten kansallisten valvojien mandaateissa ei tällä hetkellä huomioida kasvun ja kilpailukyvyn edistämistä.
– Fivan mandaattia olisi syytä tarkistaa. Ei riitä, että vain tunnistetaan uhkia, jos samalla sivuutetaan sääntelyn ja valvonnan vaikutukset rahoituksen saatavuuteen, markkinoiden kilpailukykyyn ja talouskasvuun.
