Keskustelu siitä, minkälaisen suojan perustuslaki antaa Suomessa asuvien sosiaaliturvalle, jatkuu. Nyt kantaa ottaa perusoikeusuudistuksen aikaan oikeusministerinä toiminut entinen keskustapoliitikko Hannele Pokka.
– 1990-luvun alun oikeusministerinä muistan keskustelun, joka käytiin hallituksen piirissä perusoikeusuudistuksesta. Hallituksessa pidettiin tärkeänä, ettei uudistus lisää valtion menoja. Perustuslakivaliokunnan kanta perusoikeussäännösten tulkinnasta on hyvä ajankuva, Pokka sanoo X:ssä.
Kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) kirjoitti eilen siitä, mitä lainsäätäjä ajatteli, kun laman aikana perustuslakiin tuotiin sosiaaliset perusoikeudet, joihin kuuluu muun muassa perustoimeentulon turva.
– Pokka vahvistaa tässä sen, mikä perusoikeusuudistuksen esitöihinkin on kirjoitettu: Sosiaalisilla perusoikeuksilla ei ollut sellaisenaan tarkoitus lisätä valtion menoja, kommentoi Vestman nyt.
– Saman näkemyksen on kertonut minulle moni muukin sosiaalisia perusoikeuksia 1990-luvun alussa valmistelemassa ja säätämässä ollut, Vestman jatkaa.
Uuden Jutun artikkelissa väitettiin, että perustuslakivaliokunta olisi tällä kaudella muuttanut tulkintojaan perustuslaista. Jutun mukaan sosiaalisin oikeuksiin kohdistuisi niin kutsuttu heikennyskielto, jonka mukaan niitä ei saa heikentää ilman painavia perusteita ja oikeasuhtaisuutta.
Vestmanin mukaan perustuslakia on tulkittava sen mukaisesti kuin se säädettiin ja säädettäessä tarkoitettiin.
Hänen mukaansa perustuslakivaliokunta ei ole koskaan yli 30 vuoden aikana käyttänyt käsitettä ”heikennyskielto” arvioidessaan sosiaaliturvan muutosesityksiä.
LUE MYÖS:
Turvaako perustuslaki etuuksien tietyn tason? Kansanedustaja vääntää rautalangasta