Puolustusministeriössä aiemmin kansliapäällikkönä toiminut kenraaliluutnantti (res.) Arto Räty suhtautuu varsin epäillen tarpeeseen perustaa pääministerille turvallisuuspoliittinen neuvonantaja ja -yksikkö valtioneuvoston kanslian alaisuuteen.
– Jos tällainen yksikkö tarvitaan, tarkoittaa se minun tulkintani mukaan sitä, että puolustusministeriö ja puolustusvoimat sekä ulkoministeriö olisivat epäonnistuneet tehtävissään tukea valtioneuvostoa riittävällä tiedolla ja osaamisella, Räty arvioi Verkkouutisille.
Uskotko, että näin on?
– Tätä minun on vaikea uskoa. Olen urallani nähnyt, miten ulkoministeriö, puolustusministeriö ja puolustusvoimat ovat hyvässä yhteistyössä pystyneet tuottamaan tarvittavan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen tiedon ja faktapohjan valtioneuvoston käyttöön. Kun en ole hallituksen sisällä, en kuitenkaan tiedä, mitä siellä käytännössä on tapahtunut.
Arto Räty korostaa, ettei halua ottaa jyrkkää kantaa asiaan.
– En ole ollut mukana näissä keskusteluissa enkä tunne tähän vaikuttavia argumentteja taustalla.
Uuden yksikön perustaminen valtioneuvoston kansliaan voi Rädyn mukaan kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa nykyinen yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen perustuvasta mallista siirrytään erillisiin toimijoihin ja kokonaiskuva saattaa jopa heikentyä.
Keskiviikkona pääministeri Sanna Marin (sd.) jo toppuutteli ehdotusta turvallisuuspoliittisen neuvonantajan ja -yksikön perustamisesta jo lähiviikkoina. Marin totesi SDP:n tiedotustilaisuuden yhteydessä, että asian voi toimeenpanna myös seuraava hallitus.
Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pohtii käytännössä neljä tahoa: tasavallan presidentti ja hänen kansliansa, ulkoministeriö, puolustusministeriö sekä pääministeri ja hänen kansliansa.
– Tärkeintä olisi, että Suomi pystyy hyödyntämään jo olemassa olevien instituutioiden tuottaman tiedon mahdollisimman hyvin. Meillä on Suomessa tapana luoda helposti uusia rakenteita, vaikka kannattaisi ehkä katsoa ensin, mitä saamme jo olemassa olevista irti, Räty toteaa.