Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Jari Myllykoski kuvailee Helsingin Sanomille, kuinka hänen puolueensa muuttui kahdentoista vuoden aikana. Myllykoski oli kansanedustajana vuosina 2011–2023.
– Kun oma huoneisto sisustettiin viherkasveilla, niin ei siellä paljoa punasta kukkaa ollut enää joukossa, hän toteaa HS:lle ja viittaa vasemmistoliiton muutokseen ”punavihreästä puolueesta viherpunaiseksi puolueeksi”.
Myllykoski työskenteli eli kansanedustajuuttaan teollisuudessa ja ammattiliitossa. Hän pyrki vuonna 2016 vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Tuolloin hän sanoi haluavansa mitata jäsenäänestyksessä, ”onko vasemmistoliitto edelleen työväestön eli palkansaajien koti”.
Puheenjohtajaksi valittiin Li Andersson. Myllykoski sai alle 12 prosenttia jäsenten äänistä.
Vasemmistoliiton kannattajakunta on HS:n mukaan muuttunut 2000-luvulla. Puoluetta äänestävät yhä enemmän nuoret ja korkeakoulutetut. Yhä harvemmin ammatillisen koulutuksen käyneet ja perinteiset työntekijät antavat äänensä vasemmistoliitolle.
Myös suomalainen työvoimakin on muutunut yhä enemmän toimihenkilö- ja palveluvaltaisemmiksi. SDP:n taustavaikuttaja Esa Suominen kuvaili kevään eduskuntavaalien jälkeen HS:lle, että ehkä on niin, että ”savupiippuvasemmistolaisten valmistus on lopetettu”
Myllykoski ei ole aivan varma asiasta.
– Totta kai puolue uudistuu jäsenistönsä myötä, mutta ehkä vasemmistoliiton olisi pitänyt tehdä avauksia työelämäkysymyksissä vieläkin enemmän ja räiskyvämmin, jotta mediakin olisi niihin tarttunut. Teollisuustyöpaikoilla ei ehkä ole aina ihan ymmärretty vasemmistoliittoa, kun ilmatilaa ovat hallinneet aivan muut avaukset kuin työelämä.
