– Julkisen talouden tilanne näyttää huonolta, kun talous ja tulopohja eivät edelleenkään kasva, harmittelee pitkän linjan konkarivirkamies, työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen Verkkouutisten haastattelussa.
Kun huomioidaan inflaatiovaikutus, Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti 17 vuoteen.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt parin vuoden aikana lähihistorian suurimmat, lähes 10 miljardin euron sopeutukset sekä joukon kasvutoimia.
– Orpon hallituksen talouspolitiikka on ollut ihan ok, mutta se ei vain riitä, kun talous ei kasva, Virtanen toteaa.
Miksi talous ei kasva?
Julkisen talouden velkasuhde nousee tänä vuonna jo 86 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallituksen finanssipoliittisena tavoitteena on velkasuhteen vakauttaminen hallituskauden loppuun mennessä.
– Politiikojen olisi pitänyt jo aikanaan ymmärtää, että kun talous ei kasva, niin myöskään julkinen talous ei kestä uusia uudistuksia. Pitää odottaa talouskasvua, ennen kuin voi alkaa parantaa maailmaa valtiontalouden touhuilla. Tämä jää usein huomaamatta, Virtanen huomauttaa.
Virtasen mukaan on osittain mysteeri, miksi talous ei ole lähtenyt kasvuun.
– Sitä ei voi oikeastaan täysin ymmärtää, kun vertaa tilannetta Ruotsiin ja Tanskaan. Järkevää syytä en keksi, eikä ole keksinyt kukaan muukaan. Tässä on jo 10 vuotta peräkkäin ennustettu, että ensi vuosi on parempi, hän pohtii.
45-vuotisen virkamiesuran tehnyt Virtanen toimi työ- ja elinkeinoministeriön ja sen edeltäjän kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä vuosina 1998–2015. Sitä ennen hän toimi muun muassa valtiovarainministeriön budjetti- ja apulaisbudjettipäällikkönä 1990-luvulla.
Virtanen muistuttaa, että kun talous lähti rajun laman jälkeen vuonna 1993 ripeään nousuun, se kasvoi reaalisesti yli kolme prosenttia vuodessa aina vuoteen 2008 asti.
– Silloin riitti jaettavaa ja kaikki oppivat jakamishommiin. Nyt on 17 vuotta mennyt ilman reaalista kasvua. Menopuolta ja julkista taloutta on hoidettu sen (vuoden 2008) jälkeen ikään kuin kasvu jatkuisi, konkarivirkamies huomauttaa.
– Sen ymmärtäminen näyttää olevan vaikeaa poliitikoille, että kasvu ei ole jatkunut. Poliitikkojen on hirveän vaikea oppia, että uutta jaettavaa ei noin vain synny. Yksi sukupolvi on kohta mennyt ilman, että mitään uutta jaettavaa on tullut, mutta silti on jaettu velkarahalla. Vaikka kriisi oli päällä, (Sanna) Marinin (sd.) hallituskin jakoi rahaa kaikkeen kivaan, Virtanen hämmästelee.
Entinen budjettipäällikkö huomauttaa, että silloin kun talous ei kasva, menopuoli ja suuret haasteet, esimerkiksi väestön ikääntyminen, pitää ottaa huomioon ja sopeuttaa menot kansantalouden tulopohjan mukaan.
– Näin ei ole tehty ja tässä nyt ollaan, Virtanen harmittelee.
Uusista säännöistä ratkaisu?
Hallitus on parhaillaan uudistamassa kansallisia finanssipoliittisia sääntöjä ja asettamassa kansallisen velkatavoitteen, 40 prosenttiin BKT:sta, johon tulevien hallitusten täytyy kokoonpanosta riippumatta sitoutua.
Näetkö, että tällä parannetaan talouspolitiikan jatkuvuutta ja vähennetään vaalikausien välistä tempoilua?
– Ei se mitään ratkaise. EU:ssa on olemassa vaikka kuinka paljon sääntöjä ja kaikki niitä kuitenkin rikkovat, eikä niihin liity mitään sanktioita. Se on ihan pelkkää populismia, jos suoraan sanotaan, Virtanen linjaa.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kesäkuussa julkaisemien tilastojen mukaan Suomen julkinen sektori on kehittyneiden maiden suurin: Suomi on ohittanut jopa Ranskan. Suomessa julkisten menojen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on 57,5 prosenttia.
– Julkisen talouden rakenteemme on liian suuri tulopohjaan nähden. Se on kuin rakentaisi taloa isommalle kivijalalle. Se ei vain toimi, Virtanen vertaa.
Suomessa on lamaantuma
Suomessa on Virtasen mukaan lamaantuma: yhteiskunnassa on päällä lannistunut ilmapiiri, joka ruokkii sitä, ettei talous lähde kasvuun.
– Meillä on taantuma päällä, mutta lisäksi ilmapiiri on myös varovainen.
Hallitus on kautensa aikana keventänyt muun muassa pieni- ja keskituloisten verotusta, laskenut ylimpiä rajaveroasteita sekä yhteisöveroa. Tuovatko verouudistukset piristystä talouteen?
– Jos näillä ”tempuilla” saa mielialan muutoksen käyntiin, ja asuntokauppa ja rakentaminen lähtevät liikkeelle, sitten se toimii. Toivottavasti ilmapiirin muutos onnistuisi. Yritykset eivät nyt uskalla tehdä päätöksiä ja kotitaloudet pelkäävät vielä pahempaa. Kotitalouksilla on enemmän rahaa pankkitileillä kuin koskaan Suomen historiassa. Tämä on psykologinen juttu, Virtanen pohtii.
Taustalla vaikuttavat myös Ukrainan sota, työttömyyden kasvu ja yleinen epävarmuus.
Valopilkkuja ilmassa
Virtanen näkee kuitenkin ilmassa myös joitain valoisia merkkejä.
– Yksittäisiä valopilkkuja on: jos rakentaminen lähtee liikkeelle, ja Suomi saisi esimerkiksi uusia jäänmurtajatilauksia. Jos ne toteutuvat, jotain suuntaa parempaan voisi olla näköpiirissä, hän arvioi.
– Ja jos veroalet saavat ihmiset muuttamaan asenteitaan ja uskomaan tulevaisuuteen sekä kuluttamaan rahaa, hän jatkaa.
Suomessa on myös käynnissä lukuisia investointeja vihreään siirtymään, energiaan ja datakeskuksiin.
– Datakeskusinvestoinnit eivät vielä itsessään Suomen taloutta ja työllisyyttä miksikään paranna. Nokia-ihmettä ei ole eikä tule, Virtanen arvioi.
Virtasen leikkauskohde
Jos ex-budjettipäällikkö saisi nyt linjata leikkauksista, mistä kohteista pitäisi säästää?
– Olen työni aikanaan tehnyt ja tehkööt muut omansa, hän hymähtää alkuun.
– Mutta kyllä fakta on se, että yritystuissa on vielä paljon ihan turhanpäiväistä tukea. Varsinkin aloilla, jotka pärjäisivät ilmankin. Yritystukien potti on kuitenkin yhteensä noin 8 miljardia euroa, joten kyllä sieltä aika paljon voisi ottaa pois ilman, että mikään ala millään tavalla kärsisi. Mutta siellä on vahvat lobbarit liikkeellä, Virtanen muistuttaa.
Hallitus päätti budjettiriihessä leikata yritystuista noin 140 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Virtasen mukaan leikkaus kuulostaa perinteiseltä juustohöyläykseltä.
– Puhutaan nyt vaikkapa näistä merenkulun tuista: se on ihan naurettavaa, että puhutaan huoltovarmuudesta, kun nämä Itämeren kelluvat juottolat saavat valtavia tukia valtiolta. Ja sitten sanotaan, että huoltovarmuuden takia pitää tukea. Ei näillä ole mitään tekemistä huoltovarmuuden kanssa, Virtanen hämmästelee.
Hän viittaa muun muassa varustamotukeen eli niin sanottuun kauppa-alusten työvoimakustannustukeen. Kuluvan vuoden budjetissa alusten kilpailukyvyn parantamiseen on kohdennettu 89 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että tulevalla hallituskaudella joudutaan tekemään lisää sopeutuksia jopa 8 miljardia euroa. Samaan aikaan puolustus-, sote- ja korkomenot nousevat. Ex-budjettipäällikkö povaa tulevista hallitusneuvotteluista erittäin vaikeita.
– Kriisejä tulee vastaisuudessakin, joten aina pitäisi olla sen verran (liikkumavaraa), että kriiseihin pystytään reagoimaan. Liikkumavaraa ei nyt ole periaatteessa ollenkaan, Virtanen muistuttaa.
Koronapandemia opetti jälleen sen, että kriisin iskiessä julkisen velan osuus voi kasvaa nopeasti 10 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen.
Huomio valtionvelasta
Virtanen muistuttaa, että luottoluokitusyhtiö Fitch laski Suomen luottoluokitusta heinäkuussa. Päätös kertoo käytännössä siitä, että kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on epäilys siitä, että hallituksen toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi eivät ole riittäviä.
– Pitää muistaa yksi asia, jota moni ei tule miettineeksi. Suomen valtionvelka on lopulta hirveän lyhytaikaista velkaa. Velkapituus on keskimäärin 5 vuotta. Uusi velka on paljon kalliimpaa kuin pois maksettu velka. Tätä kautta valtionvelan korkomenot nousevat hirveää vauhtia, Virtanen huomauttaa.
Kumpi on nyt tärkeämpää: tehdä talouskasvua edistäviä toimia vai julkista taloutta tasapainottavia toimia?
– Kyllä näistä ehdottomasti tuo ensimmäinen on se tärkeämpi. Jos talous ei lähde kasvuun, niin ei menojen leikkaaminen lopu koskaan. Alijäämä on rakenteellista, eikä sitä millään leikkauksilla saada kuntoon. Talouskasvu on pakko saada liikkeelle tai sitten me olemme todella kusessa. Töitä kyllä riittää, ei käy kateeksi, Virtanen kiteyttää.