Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Matti Pitkäniitty kommentoi X-ketjussaan Helsingin Sanomien artikkelia siitä, että itärajalle rakennetaan teknologian avulla näkymätöntä muuria. Fyysisen esteaidan osuuksien pystytys antaa tilanteesta jutun mukaan ”harhaanjohtavan” kuvan.
– Tekniikalla on iso rooli suomalaisessa rajavalvonnassa. HS:n artikkeli kuvaa hyvin teknologian mahdollisuuksia, mutta jokainen kodinkoneita ostanut ymmärtää mainospuhetta, Pitkäniitty kiteyttää.
HS:n jutussa laitevalmistajat kertovat, miten rajaa voidaan valvoa esimerkiksi tutkilla ja droneilla.
Pitkäniitty toteaa, että tekniikka auttaa rajavalvonnan perinteisissä tehtävissä.
– Rajavalvonnan perinteinen tehtävä on havaita luvattomat rajanylittäjät, ottaa heidät kiinni ja huolehtia asianmukaisesta jatkosta. Havaitsemisessa tekniikka toimii hyvin. Se hoitaa yksinkertaiset ja yksitoikkoiset tehtävät hienosti, halvemmalla ja tasalaatuisesti.
– Pelkkä tekniikka ei tee autuaaksi. Se ei ota ketään kiinni ja Suomen itärajan olosuhteet asettavat sille rajoitteita. On paljon tiheää metsää, pakkasta, lunta, pimeää.
Tulijoiden kiinniottamiseen tarvitaan henkilöstöä.
– Rajavartiolaitoksella on hyvin vähän henkilöstöä verrattuna itärajan pituuteen (1343,6 km) ja rajatarkastus-, meripelastus- ym. tehtävien määrään. Se on ymmärrettävää. Työ on Suomessa kallista ja verovarojen käytössä pitää olla tarkkana. Resursseista minimi on maksimi, Pitkäniitty sanoo.
– Onneksi tekniikka kehittyy valtavin harppauksin. Uudet teknologiat, tekoäly, hahmontunnistus jne. parantavat käytettävyyttä ja tiedon analysointia. Nykyisin on mahdollista erottaa hirvet ja sudet ihmisistä myös lokakuun yössä, vaikka sataisi räntää lähes vaakasuoraan, Pitkäniitty jatkaa.
Esteaitaa on tarkoitus rakentaa rajalle yhteensä 200 kilometriä. Apulaisprofessori Anitta Kynsilehto Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta sanoi HS:lle, että itärajan ”aitarakennelman merkitys on symbolinen”.
Pitkäniitty on asiasta eri mieltä.
– Onko esteaita symbolinen? Ei ole. Se pakottaa ihmisen liikkumaan tunnistettavalla tavalla. Se myös hidastaa liikettä eli me ehdimme paremmin paikalle tekemään kiinnioton. Laajassa ja vaikeassa tilanteessa se myös mahdollistaa tilanteen hallinnan. Kaaos ei ole kenenkään etu, Pitkäniitty muistuttaa.
Rajavartiolaitos kertoo sivuillaan, että osuudet rakennetaan alueille, joissa laajamittaisen laittoman maahantulon tilanne on todennäköisin. Sekä Suomen että erityisesti Venäjän puolella on laajoja erämaa-alueita, joilla laajamittainen maahantulo on epätodennäköistä, eikä esteaitaa kannata niille alueille rakentaa.
Aidan on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan vuonna 2026.
Rajavartiolaitoksella on hyvin vähän henkilöstöä verrattuna itärajan pituuteen (1343,6km) ja rajatarkastus-, meripelastus- ym. tehtävien määrään. Se on ymmärrettävää. Työ on Suomessa kallista ja verovarojen käytössä pitää olla tarkkana. Resursseista minimi on maksimi.
2/6— Matti Pitkäniitty (@MPitkaniitty) March 3, 2024
Pelkkä tekniikka ei tee autuaaksi. Se ei ota ketään kiinni ja Suomen itärajan olosuhteet asettavat sille rajoitteita. On paljon tiheää metsää, pakkasta, lunta, pimeää = meille rakkaita(?) suomalaisia olosuhteita.
Maastosta tarkemmin: @yleuutiset https://t.co/5UtFei8dMC
4/6— Matti Pitkäniitty (@MPitkaniitty) March 3, 2024
Onko esteaita symbolinen? Ei ole. Se pakottaa ihmisen liikkumaan tunnistettavalla tavalla. Se myös hidastaa liikettä eli me ehdimme paremmin paikalle tekemään kiinnioton.
Laajassa ja vaikeassa tilanteessa se myös mahdollistaa tilanteen hallinnan. Kaaos ei ole kenenkään etu.
6/6— Matti Pitkäniitty (@MPitkaniitty) March 3, 2024
