Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) arvostelee Petteri Orpon (kok.) hallituksen budjettiriihessä tekemiä päätöksiä. Hänen mukaansa Orposta ja hallituskumppaneistaan on kehittynyt ”ammattitaikureiden joukko”.
Eilen päättyneiden ensi vuoden budjettia koskevien neuvotteluiden tuloksena Orpon hallitus on päättänyt siirtää valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuuden leikkauksen vuoteen 2027. Vuoden 2026 valtuutta hieman nostettiin, mutta se on kuitenkin merkittävästi tämän vuoden valtuutta pienempi.
– Hallitus vähentää kokonaisuudessaan kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, vaikka kyseessä on näennäinen säästö, joka ei vaikuta valtion nykyisiin menoihin. Sen sijaan menetykset ovat aitoja, kun valtio jää ilman verotuloja, työntekijät ilman työtä ja pienituloiset ilman asuntoja, joihin heillä on varaa, Eveliina Heinäluoma sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa kohtuuhintainen asuntotuotanto on erityisen tärkeää kasvukeskuksissa ja suurissa kaupungeissa.
– Jos korkotukivaltuutta vähennetään, iskee se ennen kaikkea pienituloisiin ja erityisryhmiin kuten opiskelijoihin ja senioreihin, joilla asunnontarve on suuri ja joilta on leikattu jo muutenkin, Heinäluoma sanoo.
– Pääministeri Orposta ja hallituskumppaneista on kouliutunut kahdessa vuodessa oikeita ammattitaikureita. Hallitus pyrkii silmänkääntötempuilla peittämään sen tosiasian, että velkaantuminen jatkuu, sen sijaan, että hallitus keskittyisi työllisyyden hoitoon ja kasvun luomiseen. Kohtuuhintaisen asuntorakentamisen valtuuksilla kikkailu ei auta yhä velkaantuvaa Suomea, vaan päinvastoin haittaa kasvua ja leikkaa kipeästi pienituloisten ja erityisryhmien asumismahdollisuuksia.
Heinäkuoman mielestä hallituksen tavoite 100 000 uudesta työllisestä lipuu yhä kauemmas, kun rakennusalan yritys toisensa jälkeen on mennyt konkurssiin. Työvoiman siirtyminen muille aloille hidastaa hänen mukaansa vuorostaan rakentamisen elpymistä ja kovasti kaivattua talouskasvua.
– Orpon asuntopolitiikan näytöt vaalikauden alkutaipaleelta ovat karmeat; rakennusteollisuuden romahdukseen ei ole reagoitu, asunnottomuus on monen hyvän vuoden jälkeen kääntynyt nousuun, etuisuusleikkaukset yhdistettynä edullisten vuokra-asuntojen puutteeseen on ajanut monet ihmiset ahdinkoon ja etsimään turhaan edullisempaa asuntoa. Erityisryhmien rakentaminen on jäissä, Heinäluoma luettelee.
Seuraavaksi hallitus aikoo lakkauttaa Valtion asuntorahaston ja siirtää sen varoineen valtion budjettiin vuoden 2026 alusta lähtien. Samalla siitä tuloutetaan 2,3 miljardia euroa julkisen velan katteeksi.
– Asuntorahaston siirto budjettiin haastaa pitkäjänteisen asuntopolitiikan, kun kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseen ei ole enää käytössä korvamerkittyjä varoja kuten rahastomallissa. Julkisin varoin tuetun rakentamisen määrä altistetaan yhä vahvemmin poliittiselle väännölle, jossa leikkaaminen on helpompaa, kun etenkin valtuuksista leikkaaminen näkyy jatkossa talousarviossa kirjanpidollisena säästönä, Heinäluoma pohtii.
