Euroalueen talous ajautuu lievään taantumaan tänä ja ensi talvena, ennustaa Danske Bank The Big Picture -raportissaan.
Pankki arvioi euroalueen bruttokansantuotteen laskevan ensi vuonna 0,9 prosenttia ja ensi vuonna 2024 euroalueen talous junnaa paikallaan (0,0 %).
Kuluvan talven lisäksi Danske Bank ennustaa euroalueen talouden painuvan taantumaan myös talvena 2023–2024. Vuosien 2023 ja 2024 kesinä talouden ennustetaan kasvavan. Ennustettu tuplataantuma on kuitenkin lievä.
– Pääasiallinen syy taantumaan on laskeva yksityinen kulutus. Kuluttajien luottamus on nyt historiallisen matalalla. Nousevat energialaskut ja korot vähentävät kulutukseen käytettävissä olevaa rahaa. Ilmiö korostuu talvisin, jolloin lämmitykseen ja muuhun energiankulutukseen menee kesäaikaa enemmän rahaa, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Ennusteessa on tunnistettu myös tekijöitä, jotka voivat heikentää tai parantaa talouskehitystä ennusteeseen verrattuna. Geopoliittiset riskit, energiatilanteen kriisiytyminen nykyisestä tai koronatilanteen heikkeneminen voivat johtaa ennustettua heikompaan talouskehitykseen.
Toisaalta kuluttajien pandemian aikana säästämät puskurit, elvyttävä talouspolitiikka sekä merkittävät puolustukseen ja vihreään siirtymään tehdyt investoinnit voivat johtaa ennustettua suotuisampaan talouskehitykseen. Inflaation odotettua nopeampi pienentyminen elvyttäisi kulutusta.
Energiakriisi ei jää tähän talveen
Vahva työmarkkina on yksi euroalueen talouden valopilkku. Työikäinen väestö supistuu, ja monilla aloilla on yhä ongelmia työvoiman saatavuudessa.
Kuoppamäen mukaan taantuma johtaa työttömyyden maltilliseen nousuun.
– Emme silti ennakoi laajamittausta työmarkkinakriisiä, koska osaavasta työvoimasta on ollut pulaa. Kiivaan inflaation ja työvoimapulan yhdistelmä kiihdyttää hieman palkkojen nousua, hän sanoo.
– Valitettavasti Euroopan energiaongelma ei ratkea tämän talven jälkeen, vaan ongelman ratkaisu vaatii vuosia. Historiallisen suuret investoinnit vihreään siirtymään tukevat Suomen talouskasvua, vaikka laajemmin euroalueen suhdannekuva ei anna aihetta riemuun, Kuoppamäki toteaa.
