Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden olisi mahdollista saavuttaa suvereniteetti ensi vuosikymmenen loppuun mennessä, laskevat Kielin maailmantalouden instituutin julkaiseman raportin kirjoittajat. Saavutus vaatisi noin 50 miljardin euron sijoituksia vuodessa 2030-luvun loppuun asti.
Raportissa tunnistetaan kymmenen avainsektoria, joissa Euroopalla on strategisia kykypuutteita, mukaan lukien johtaminen, autonomiset järjestelmät ja kaukovaikutus. Puutteiden korjaaminen maksaisi 150–200 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä ja 500 miljardia euroa seuraavan vuosikymmenen ajan.
Nimen Sparta 2.0 saaneen raportin mukaan Eurooppa on riippuvainen Yhdysvalloista koko sotilaallisen vaikutusketjun mitalta aina satelliittitiedustelusta taistelukentän ammunnan hallintaan. Kirjoittajien mukaan Euroopan maiden nykyiset suunnitelmat merkittävästi korkeammista puolustusmenoista riittävät lisäämään Euroopan riippumattomuutta vain ”vaatimattomasti”.
– Euroopan korkea riippumattomuus voidaan saavuttaa muutamissa vuosissa summalla, joka voidaan rahoittaa suunnitelluilla budjettien nostoilla. Ukraina osoittaa, ettei siihen mene vuosikymmeniä, totesi Saksan ulkopolitiikan seuran puheenjohtaja ja entinen Airbusin toimitusjohtaja Thomas Enders, yksi raportin kirjoittajista.
Muina kirjoittajina raportissa ovat pääomasijoitusyhtiö General Catalystin toimitusjohtaja Jeannette zu Fürstenberg, Kielin instituutin johtaja, ekonomisti Moritz Schularick, Airbusin hallituksen puheenjohtaja ja Deutsche Telekomin entinen toimitusjohtaja René Obermann sekä turvallisuusanalyytikko ja entinen Saksan puolustusministeriön virkamies Nico Lange.
– Huomattavaan osaan tunnistetuista kykyjen puutteista voidaan vastata muutamissa vuosissa, jos vain poliittinen priorisointi on kohdillaan. Edellytyksenä on, että Eurooppa ymmärtää puolustuksellisen haasteensa strategisen ulottuvuuden omaksi ”Manhattan projektikseen”, raportti toteaa.
Kirjoittajien mukaan huomattavaa edistystä Euroopan autonomiseen kapasiteettiin on saavutettavissa kolmen–viiden vuoden sisään ja ”kauaskantoinen autonomia” viidessä–kymmenessä vuodessa siinä tapauksessa, että tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti ja yhteiseurooppalaisena ponnistuksena. Rahoitukseen riittää noin kymmenen prosenttia Euroopan kokonaispuolustusmenoista – ensi vuosikymmenellä noin 0,25 prosentin osuus bruttokansantuotteesta.
Johtamiskyvyn perustaminen voisi viedä kolmesta neljään vuotta ja maksaa kymmenestä vähän yli 20 miljardiin euroon. Euroopalta puuttuu Palantirin kaltainen puolustusteknologian yhtiö, mutta perustamisen mallina voitaisiin käyttää Ukrainan Delta-järjestelmää.
Autonomisten järjestelmien riittävän kapasiteetin rakentaminen kestäisi kolmesta viiteen vuotta ja maksaisi vähintään 30 miljardia euroa. Sillä rakennettaisiin massatuotantokapasiteetti ja kehitysohjelma.
Maasta laukaistavien kaukovaikutusaseiden kyky voitaisiin saavuttaa myös kolmessa–viidessä vuodessa 20–30 miljardin euron hinnalla. Kuudennen sukupolven ilmataistelujärjestelmä sen sijaan veisi vähintään kymmenen vuotta ja maksaisi vähintään 200 miljardia euroa.
Euroopalta puuttuu myös ilmatorjuntaa – erityisesti droonitorjuntaa – ja ballististen ohjusten torjuntakyky on kriittinen puute. Raportti mainitsee puutteina myös satelliittitiedustelun, -viestinnän, -paikannuksen, -navigoinnin ja -ajanmäärityksen, avaruusalusten laukaisukyvyn, pysyvän lentävän ISR-kyvyn, sotilaskäyttöisen pilven, ohjelmiston ja tekoälyn, strategisen ilmakuljetuskyvyn ja sotilasoperaatioiden tukemisen, elektronisen sodankäyntikyvyn ja ilmapuolustuksen lamautuskyvyn.
Johtavien maiden koalition pitäisi kirjoittajien mukaan johtaa kehitysprosessia ”uuden eurooppalaisen superrakenteen” sijasta.