Eurooppa on herännyt uuteen aikakauteen, toteaa Oxfordin yliopiston historian professori Timothy Garton Ash esseessään, joka on julkaistu The Financial Times -lehdessä.
– Äskettäisessä Naton huippukokouksessa Haagissa eurooppalaiset johtajat halusivat osoittaa, etteivät he ole vain ”heränneet”, vaan suorastaan loikanneet sängystä, juoneet tuplaespressonsa ja ovat nyt valmiina vastaamaan historian kutsuun. Totuus kuitenkin on, että tähän pisteeseen on vaadittu kolme suurta ulkoista shokkia, Timothy Garton Ash kirjoittaa.
Euroopan herääminen on hänen mukaansa vaatinut kolmea suurta ulkoista shokkia, jotka ovat Vladimir Putin, Xi Jinping ja Donald Trump.
– Lähitulevaisuudessa Eurooppa joutuu kohtaamaan kostonhimoisen Venäjän, joka on päättänyt saada takaisin hallintaansa niin suuren osan entisestä imperiumistaan kuin mahdollista. Venäjällä on nyt sotatalous ja puolustusmenoihin on kerrottu käytettävän 7 prosenttia bruttokansantuotteesta, militarisoitu yhteiskunta ja poliittinen pääkertomus sivilisaatioiden välisestä konfliktista lännen kanssa, professori kuvaa.
– Se käy jo nyt hybridisotaa Eurooppaa vastaan ja käyttää keinoina esimerkiksi sabotaasia, tuhopolttoja, kyberhyökkäyksiä ja laajamittaista disinformaatiota sosiaalisessa mediassa, hän jatkaa.
Samalla Ukrainan sota on Timothy Garton Ashin mukaan tehnyt eurooppalaisille selväksi, että nyt jo eletään jälkilänsimaisessa maailmassa. Putinilla nimittäin on hänen mukaansa vahva liittolainen, eli Xi Jinping ja Kiina.
– Mutta ei ainoastaan Kiina ole tyytyväinen jatkamaan kumppanuutta Venäjän kanssa, vaikka se käy raakaa uuskolonialistista sotaa Ukrainaa vastaan. Niin ovat myös monet muut suurvallat ja keskisuuret vallat, kuten Intia, Etelä-Afrikka ja Brasilia. Ensimmäistä kertaa nykyhistoriassa näillä mailla on riittävästi vaurautta ja valtaa tasapainottamaan lännen valtaa, professori toteaa.
Hänen mukaansa suurin shokki, joka sai eurooppalaiset johtajat heräämään, ei kuitenkaan tullut idästä. Se tuli professorin mukaan lännestä Yhdysvaltain vetäytymisaikeiden muodossa.
Timothy Garton Ashin mukaan kyse ei ole kuitenkaan pelkästään Donald Trumpista vaan pitkän aikavälin trendistä, jossa Yhdysvallat haluaa antaa Euroopalle aiempaa pienemmän prioriteetin ja kääntää katseen Aasiaan.
– Tätä trendiä varjosti vain hieman Joe Bidenin geriatrinen atlantismi, ja se todennäköisesti jatkuu minkä tahansa tulevan Yhdysvaltain presidentin alaisuudessa.
