Tarinan mukaan amerikkalainen toimittaja kysyi aikanaan suomalaiselta poliitikolta Rafael Paasiolta (sd.), eikö Suomen tragedia ole Suomen 1 300 kilometrin yhteinen raja Neuvostoliiton kanssa. Paasiolla leikkasi. Hän vastasi toimittajalle, että tragedia olisi se, jos rajaa ei olisi. Maantiede sanelee, että idänsuhteiden heilahtelut tuntuvat Suomessa aina.
Vielä 2010-luvulla Suomessa oli vahvaa uskoa Venäjän-kaupan ja itänaapurista tulevien sijoitusten pelastavaan voimaan. Poliittinen riski lankesi maksettavaksi, kun Kreml paljasti korttinsa helmikuussa 2022. Sittemmin Euroopan huomio on ollut – täysin oikein – Ukrainan tukemisessa.
Tämän varjossa on jäänyt huomaamatta, että todennäköisesti koko unionissa, yksikään toinen alue ei ole kärsinyt yhtä pahasti suhteiden jäätymisestä Venäjään kuin Itä-Suomi. Kaikkien Suomen alueiden hyvinvointi on arvo itsessään, mutta nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa painavat erityisesti turvallisuuspoliittiset argumentit. Autioituva Itä-Suomi olisi riski kansalliselle turvallisuudelle.
Metsäteollisuuden ahdinkoa on entisestään lisännyt raakapuun saatavuusvaikeudet, kun tuonti idästä loppui täysin. Imatran kaltaiset rajakaupungit olivat hyötyneet idästä tulleesta matkailusta. Sen menetys näkyy surullisella tavalla kaupunkikuvassa ovensa sulkeneina liikehuoneistoina ja hotelleina.
Nykytilanne on kiihdyttänyt Länsi- ja Itä-Suomen eriytymistä. Talouden vaikeudet juontuvat osittain jo toisen maailmansodan raskaista aluemenetyksistä kaikkine seurauksineen, mutta pääasiassa 1960-luvulta alkaneesta rakennemuutoksesta. Suuret kehityserot näkyvät nykyään korkean työttömyyden lisäksi häpeällisellä tavalla jopa kansanterveydessä.
Euroopan unionissa neuvotellaan tästä kesästä alkaen monivuotisesta rahoituskehyksestä, joka määrittelee unionin budjetin raamit seitsemän vuoden kaudeksi 2028–2034. Ehdotus julkistetaan heinäkuun puolivälissä. Suomi on perinteisesti ollut EU:n nettomaksajia ja suhtautunut siksi kriittisesti budjetin kasvattamiseen ja koheesiopolitiikkaan, joka merkitsee tulonsiirtoja jäsenmaiden välillä.
Koheesiopolitiikan tarkoituksena on muun muassa alueiden välisten kehityserojen tasoittaminen eri rahoitusvälineitä käyttäen. EU:n itäisten raja-alueiden tukemista on ehdotettu yhdeksi koheesiopolitiikan uudeksi prioriteetiksi. Tälle Suomella olisi suuri tarve; erityisen tukipaketin saamiselle Itä-Suomelle olisi poikkeuksellisen vahvat argumentit. Se olisi linjassa hallituksen itäisen Suomen ohjelman ja EU:n strategisten tavoitteiden kanssa.
Yksi EU:n keskeisiä tulevaisuuden tavoitteista on vihreä siirtymä, joka on Itä-Suomessa vasta lapsenkengissä ja tarvitsisi tukitoimia. Muutamia vuosia sitten herättiin siihen, että Itä-Suomeen oli rakennettu erittäin vähän tuulivoimaa. Puolustusvoimat vastusti voimaloiden rakentamista, sillä ne häiritsevät tutkavalvontaa. Sittemmin on selvitetty tapoja välttää näitä ongelmia.
EU:n tuella Itä-Suomen liikenneyhteyksiä, fyysisiä ja digitaalisia, voitaisiin parantaa merkittävästi. Nykyisellään kaikki Itä-Suomen kaupungit ovat unionin tukemien liikenteen ydinverkkojen ulkopuolella. Tällä on turvallisuuspoliittista merkitystä, sillä kriisitilanteessa maanteiden, rautateiden ja siltojen pitäisi tukea laajaa sotilaallista liikkuvuutta. Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen olisi todennäköisesti laskettavissa myös Naton asettamaan viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen.
Päästötön sähkö ja sähkönsiirron kantaverkon kehittäminen hyödyttäisivät Itä-Suomen teollisuutta. Liikenneyhteyksien parantamisesta hyötyisivät yksiselitteisesti sekä asukkaat että teollisuus.
Lisäksi Itä-Suomi on luonnoltaan yksi Suomen kauneimmista alueista. Sen potentiaali eurooppalaisena matkailukohteena on lähes täysin käyttämättä. Aivan turhaan on tähyilty vain itään turistien toivossa. Saimaan alueella on tarjottavanaan matkailijoille jotain, mitä ei löydy muualta Euroopasta.
Toimet kannattaisi suunnitella ajatuksella, että Itä-Suomen talous ei olisi enää jatkossa riippuvainen idänsuhteista. On selvää, että Itä-Suomen asian pitäisi olla koko Suomen asia. Tämän lisäksi sen pitäisi olla myös koko Euroopan asia.
LUE MYÖS:
Suomi jakautuu vauhdilla itään ja länteen – Tämä ratkaisee voittajat ja häviäjät
