Eurooppa-päivää vietettiin jälleen 9. toukokuuta voitonpäivänä, jota juhlitaan toisen maailmansodan päättymisen kunniaksi. Päivä on myös toisella tapaa historiallisesti merkittävä EU:lle, kun 9.5. vuonna 1950 annettiin Schumanin julistus, josta alkoi matka kohti nykypäivän Euroopan unionia. Sitten Pax Romanan saimme nauttia pisimmästä rauhan jaksosta Euroopassa aina Venäjään viime vuonna aloittamaan hyökkäyssotaan asti.
Ei ainoastaan Euroopan mannerta, mutta myös unionin yhtenäisyyttä koetellaan. Sodan lisäksi turvallisuuden tunnettamme on ravistanut myös energiakriisi ja inflaation ennätyksellinen nousu. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on todennut, että arvojen sodan lisäksi elämme parhaillaan energia- ja taloussotaa. Käymme sotaa Euroopan tulevaisuudesta, jossa osapuolina kohtaavat autokratia vastaan demokratia.
Uhat eivät kumpua ainoastaan ideologioiden mittelöstä, vaan olemme kokeneet myös ennennäkemättömiä, rajoja ja tiedettä koettelevia haasteita. Koronan aikaan EU kohtasi siihen asti historiansa vakavimman kriisin. Kiitos komission silloisen päättäväisyyden ja yhteistyön, saimme varmistettua rokotteet kansalaisille ja talouden tolpilleen. Ymmärrettiin, että vahva unioni on meidän jokaisen etu, siinä missä heikko unioni rapauttaisi jokaista jäsenmaata.
EU ei ole kuitenkaan vain kriisien torjumista, vaan myös sen 450 miljoonan kansalaisen arkea varten. Digitalisaatio on mullistanut taloutemme rakenteita ja työmarkkinoita, joita varten tarvitsemme päivitettyä sääntelyä. Nyt meneillä olevan Euroopan osaamisen teemavuotena meillä on mahdollisuus kehittää eurooppalaisen koulutuksen tasoa. EU:n Green Dealissa on potentiaalia katkaista ilmastonmuutoksen eteneminen ja viedä taloutta kestävämpään suuntaan. Paljon hyviäkin asioita on meneillään synkistä ajoista huolimatta.
EU:n sanoma puree edelleen, mistä kertoo se, että suomalaisten EU-myönteisyys on tänä päivänä ennätyskorkealla. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n arvo- ja asennetutkimus kertoo, että jopa 64 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen. Länteen kuuluminen on jo kauan ollut osa identiteettiämme. Tämä, mutta myös Venäjän aggressiiviset toimet Ukrainassa ovat myös edistäneet Nato-jäsenyytemme syntymistä, jota yli 70 prosenttia suomalaisista pitää myönteisenä.
Harva olisi voinut ennustaa sodan tai pandemian puhkeamista, kun kävimme kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä vuonna 1994. Lähes kolmen vuosikymmenen jäsenyyden aikana Suomi on näkynyt ja kuulunut maailmalla isommin kuin koskaan, ja hyötynyt valtavasti globaalista yhteistyöstä. EU on näkövinkkelistämme paras vaihtoehtomme monenkeskisen yhteistyön, ihmisten hyvinvoinnin, ja planeettamme tulevaisuuden turvaamiseen. Missä EU, siellä ratkaisu.
