Verkkouutiset

Malmin louhintaa Kittilässä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Euroopan pitää katkaista riippuvuus Kiinan raaka-aineista

BLOGI

Kirjoittajan mukaan EU:n omaa kaivos-, jalostus- ja kierrätystoimintaa pitää kasvattaa merkittävästi.
Henna Virkkunen
Henna Virkkunen
Henna Virkkunen on europarlamentaarikko.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Nyt kriittisten raaka-aineiden osalta alkaa Euroopassa viimein tapahtua. Ja Suomen kannattaa ottaa tässä johtajuutta.

Eurooppa on viime vuosina havahtunut siihen, että meille niin tärkeät vihreä ja digitaalinen siirtymä ovat käytännössä täysin riippuvaisia tuontiraaka-aineista. Lähes kaikki innovatiivisiin tuotteisiin ja teknologioihin tarvitaan kobolttia, litiumia, magnesiumia, neodyymiä tai vanadiumia. Nämä kaikki on Euroopan unionissa listattu kriittisiksi raaka-aineiksi.

EU:n listaamasta kolmestakymmenestä kriittisestä materiaalista olemme 75–100 prosenttisesti riippuvaisia kolmansista maista, yleensä Kiinasta. EU:ssa käytetyistä harvinaisista maametalleista 98 prosenttia louhitaan Kiinassa, ja Kiina myös jalostaa 60 prosenttia koko maailman litiumista.

Kiina on myös tehnyt mittavia investointeja erityisesti Afrikkaan kasvattaakseen markkinajohtajuuttaan kriittisten raaka-aineiden koko arvoketjussa. Riippuvuutta on edelleen myös Venäjästä. Esimerkiksi 86 prosenttia teräs- ja kemianteollisuudessa käytettävästä vanadiumista tuodaan yhä Venäjältä. Sekä kaivostoiminta että jalostus on keskittynyt kehittyviin maihin, joissa sosiaali- ja ympäristönormeja poljetaan.

Ja tulevaisuudessa haasteet vain kasvavat.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan tarvitsemme YK:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuonna 2040 kuusinkertaisen määrän arvokkaita mineraaleja nykytasoon verrattuna. Komission arvion mukaan EU tarvitsee esimerkiksi pelkästään sähköautojen akkuja ja sähkön varastointia varten litiumia vuoteen 2030 mennessä 18 kertaa nykyistä enemmän, ja vuoteen 2050 mennessä jopa 60 kertaa nykyistä enemmän. Digitalisaatio kilpailee näistä samoista mineraaleista ja puolustusteollisuuden voimakas kasvu lisää raaka-aineiden kysyntää entisestään.

Paljon on aiheesta puhuttu, mutta nyt alkaa EU-tasolla myös tapahtua asian korjaamiseksi. EU-komission esittelemä kriittisten raaka-aineiden aloite Critical Raw Material Act paaluttaa tavoitteet EU:n raaka-aineiden omavaraisuudelle läpi koko arvoketjun. Hankintaketjuja halutaan monipuolistaa. Komissio esittää, että jatkossa mikään kolmas maa ei saisi toimittaa yli 70 prosenttia mistään EU:lle kriittisestä raaka-aineesta. Tähän pyrittäisiin vuoteen 2030 mennessä.

Jotta tähän päästään, on EU:n omaa kaivos-, jalostus- ja kierrätystoimintaa kasvatettava isosti. Esityksen mukaan 10 prosenttia EU:n käyttämistä strategisista raaka-aineista pitäisi tuottaa EU:n omissa kaivoksissa. Erityisen kriittisistä raaka-aineista vähintään 40 prosenttia kunkin raaka-aineen unionin omasta vuosittaisesta kulutuksesta tulisi jalostaa EU:n alueella. Lisäksi 15 prosenttia unionin vuotuisesta kunkin kriittisen raaka-aineen kulutuksesta pitäisi tulla kierrätyksestä.

Tavoitteet saattavat kuulostaa vaatimattomilta, mutta niihinkin pääsemiseksi vaaditaan isoja loikkia. Useimpien raaka-aineiden eurooppalainen tuotanto on tällä hetkellä alle 3 prosenttia unionin omasta tarpeesta. Myös kierrätystavoitteeseen on matkaa. Vaikka useilla kriittisillä metalleilla on korkea kierrätyspotentiaali, ei lajittelu- ja kierrätysteknologioita vielä ole saatavilla kustannustehokkain hinnoin.  Kaikkiaan kierrätyksellä voi kattaa vain murto-osan raaka-aineiden kysynnästä, joten vastuullista kaivostoimintaa tarvitaan.

Suomessa meillä on erinomaiset lähtökohdat ottaa nyt johtorooli unionin kriittisten raaka-aineiden turvaajana. Suomi on ainoa jäsenmaa, joka tuottaa jo nyt kobolttia malmista omissa kaivoksissaan. Olemme myös ainoa EU-maa jonka maaperästä löytyy koboltin lisäksi kaikkia muitakin akkujen valmistuksessa tarvittavia mineraaleja kuten nikkeliä, litiumia ja grafiittia. Ja ennen kaikkea: meillä raaka-aineita on mahdollista tuottaa kestävällä ja vastuullisella tavalla. Suomesta löytyy myös tarvittavaa alan osaamista. Tulevaisuudessa tekijöitä tarvitaan kuitenkin huomattavasti enemmän, jos haluamme luoda täysin eurooppalaisia arvoketjuja.

Nyt Suomen pitää laittaa oma lupajärjestelmänsä kuntoon, että investointeja saadaan liikkeille. Tosin sama hitaus ja jähmeys vaivaa lähes koko Eurooppaa. Kun uuden kaivoksen käynnistäminen Euroopassa vie tällä hetkellä keskimäärin 10 vuotta, on selvää ettei tämä investoreita innosta. Komissio onkin esittänyt valittavaksi strategisia hankkeita, joiden luvitusprosesseja nopeutetaan. Tämä kuuluu myös kokoomuksen hallitusohjelmatavoitteisiin. Suomella on paljon potentiaalia, joka kannattaa ottaa käyttöön. Meillä on ratkaisuja, ja samalla viemme koko Eurooppaa eteenpäin kestävällä tavalla.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
› Uutissyöte aiheesta
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)