Yhdysvaltain Nato-maille lähettämään kyselyyn ei pidä vastata erikseen kansallisista pääkaupungeista, arvioi kokoomuksen ja EPP:n europarlamentaarikko Mika Aaltola. Hänen mukaansa Euroopan pitäisi sopia yhteisestä linjasta ja torjua kysymykset, jotka puuttuvat maiden itsemääräämisoikeuteen.
Kuten Verkkouutiset on kertonut tässä, Yhdysvallat on lähettänyt Nato-liittolaisille kyselyn osana maan Euroopassa olevien joukkojen ja sotilaallisten voimavarojen uudelleenarviointia. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan siinä kysytään muun muassa liittolaisten tuesta Yhdysvaltain ulkopolitiikalle, amerikkalaisjoukkojen tukikohtien käyttöä koskevista rajoituksista ja amerikkalaisten puolustustuotteiden hankinnoista.
Aaltola pitää kyselyä käytännössä lojaalisuustestinä. Hän kehottaa Nato-maita olemaan lähtemättä kilpailuun siitä, mikä valtio pystyy antamaan Washingtonille mieluisimman vastauksen.
– Lojaalisuustesti toimii vain, jos testattavat kilpailevat arvosanasta. Kun ne vastaavat yhdessä, se lakkaa olemasta testi ja muuttuu tasavertaisten väliseksi keskusteluksi, Aaltola kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Aaltola vaatii Euroopalta yhteistä vastausta
Aaltolan mukaan yhteisessä eurooppalaisessa vastauksessa pitäisi olla kolme tasoa. Ensimmäinen koskee kysymyksiä, jotka ulottuvat valtioiden suvereniteettiin. Niihin vastauksen pitäisi hänen mukaansa olla yksiselitteinen ei.
Aaltola nostaa esimerkiksi päätökset siitä, mitä tukikohtia amerikkalaisjoukkojen käyttöön avataan, mitä aseita maat ostavat ja mitä niiden hallitukset sanovat julkisesti toisen valtion ulkopolitiikasta.
Hänen mukaansa näistä asioista päättävät Helsingissä, Varsovassa, Madridissa ja Berliinissä omille äänestäjilleen vastuussa olevat hallitukset, eivät Washingtonista lähetetyt kyselylomakkeet.
– Se ei ole uhmaa. Näin demokratiat toimivat, ja juuri sitä liittokunta on olemassa puolustamassa, Aaltola toteaa.
Kysely liittyy Yhdysvaltain käynnissä olevaan arvioon sotilaallisesta läsnäolostaan Euroopassa. Arvion on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Yhdysvallat on jo ilmoittanut joukkoihin ja voimavaroihin liittyvistä muutoksista, ja eurooppalaiset liittolaiset ovat varautuneet siihen, että Washington vähentää edelleen rooliaan Euroopan puolustuksessa.
Aaltolan mukaan epäselviin kysymyksiin Euroopan ei puolestaan pidä yrittää arvata Washingtonin haluamaa vastausta, vaan esittää vastakysymyksiä.
Hän kysyy, mitä esimerkiksi Yhdysvaltain vaatima ”linjautuminen” tarkoittaa käytännössä, millaisista sotilaallisten operaatioiden rajoituksista puhutaan ja kuka niiden hyväksyttävyyden ratkaisee.
Aaltola nostaa esiin erityisesti Naton viidennen artiklan eli yhteisen puolustuksen velvoitteen. Hänen mukaansa Washingtonilta pitäisi vaatia selvää vastausta siihen, onko viidennen artiklan soveltaminen jatkossa sidoksissa poliittiseen yksimielisyyteen Yhdysvaltain kanssa.
– Jos näin on, se pitäisi sanoa kirjallisesti, Aaltola katsoo.