Näin kertoo ifo-instituutin ja EconPol Europen tuore tutkimus. Yli kolmannes (36 %) pakotteiden alaisina olevista Venäjälle saapuvista tavaroista kuljetetaan Turkin kautta. Kiinan osuus on lähes neljännes (23 %), jota seuraavat Hongkong (16 %) ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat (10 %).
– Vuoden 2024 alusta lähtien EU on tiukentanut ja laajentanut vientikieltoja Venäjälle merkittävästi. Tämän seurauksena näemme pakotteiden kiertämisen kolmansien maiden kautta vähenevän, vaikka pakotteiden alaisia sotilastarvikkeita EU:sta päätyy Venäjälle edelleen kiertoteitä pitkin, sanoo ifon kauppa-asiantuntija Feodora Teti tiedotteessa.
Vuoden 2024 kolmen viimeisen kuukauden aikana EU:n vienti Venäjälle kolmansien maiden kautta oli noin kuusi prosenttia sotaa edeltäneestä tasosta. Syyskuun 2022 ja tammikuun 2024 välisenä aikana kuukausittainen keskiarvo oli edelleen 13–24 prosentin välillä.
– Arviomme kattavat vain epäsuoran viennin kolmansien maiden kautta. Muita pakotteiden kiertämisen muotoja, kuten yksityishenkilöiden salakuljetusta ja tavaroiden tai alkuperämaiden väärää ilmoittamista, ei ole kirjattu tietoihimme. Arviomme tulisi siksi nähdä alarajana pakotteiden kiertämisen todelliselle laajuudelle, Teti sanoo.
Vuonna 2024 EU laajensi Venäjän pakotteiden rikkomisesta aiheutuvaa vastuuta koskemaan tapauksia, joissa toimittajat tai välittäjät tiesivät tai heidän olisi pitänyt tietää mahdollisesta pakotteiden kiertämisestä kolmansien maiden kautta.
Lisäksi EU laajensi vientikieltoja kattamaan kaikki 42 sotilaallisesti merkityksellistä tuotekategoriaa ja asetti toissijaisia pakotteita jälleenvientiin osallistuville välittäjäyrityksille.
Tutkimus perustuu tuontitietoihin 42:sta sotilaallisesti merkityksellisestä tuotteesta, jotka ovat EU:n Venäjälle asettamien vientikieltojen alaisia, ja joita on toistuvasti löydetty Venäjän sotilasjärjestelmistä.