Euroopan unioni voisi rajoittaa uusien jäsenmaiden veto-oikeutta määräajaksi, kertoo brittilehti Guardian. Suunnitelman tarkoituksena olisi helpottaa laajentumista tilanteessa, jossa yksittäisen jäsenmaan kyky pysäyttää EU-päätöksiä herättää yhä enemmän huolta.
Komissiossa käsiteltävän ajatuksen mukaan uudet jäsenmaat eivät välttämättä saisi heti liittymisen jälkeen täyttä veto-oikeutta esimerkiksi ulkopolitiikkaan tai verotukseen liittyvissä päätöksissä. Näissä asioissa EU:ssa vaaditaan nykyisin yksimielisyyttä.
Ajatus koskisi mahdollisesti esimerkiksi Montenegroa, Moldovaa ja Länsi-Balkanin maita. Montenegro on tällä hetkellä EU:n ehdokasmaista pisimmällä. Noin 624 000 asukkaan maa tavoittelee jäsenyyttä vuoteen 2028 mennessä, ja sen liittymissopimuksen valmistelu on edennyt tekniseen vaiheeseen.
Taustalla ongelmat Unkarin kanssa
Taustalla on EU:n vaikea kokemus Unkarista. Pääministeri Viktor Orbánin hallitus on toistuvasti käyttänyt veto-oikeuttaan EU:n Ukraina-politiikan, Venäjä-pakotteiden ja rahoituspäätösten jarruttamiseen. Guardianin mukaan EU:ssa pohditaan nyt mekanismeja, joilla vastaava tilanne voitaisiin estää uusien jäsenmaiden kohdalla.
Veto-oikeuden rajoittaminen olisi oikeudellisesti herkkä kysymys. Asiantuntijalähteiden mukaan järjestely voisi olla mahdollinen vain väliaikaisena, jotta EU:hun ei syntyisi pysyvästi ”toisen luokan” jäsenmaita.
EU:n laajentuminen pysähtyi pitkälti vuosiksi, mutta Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 muutti tilanteen. Komissio on arvioinut, että uusia jäsenmaita voitaisiin hyväksyä unioniin ennen vuosikymmenen loppua. Montenegro ja Albania ovat edenneet pisimmälle, ja Moldova on saanut kiitosta nopeasta etenemisestään.
Laajentuminen vaatii kaikkien hyväksynnän
Laajentuminen vaatii kuitenkin kaikkien nykyisten jäsenmaiden hyväksynnän. Huolta herättää erityisesti Ranska, jossa EU-laajentumisen kannatus on heikentynyt. Tuoreen Eurobarometrin mukaan 43 prosenttia ranskalaisista kannattaa laajentumista ja 48 prosenttia vastustaa sitä.
Euroopan ulkosuhdeneuvoston vanhempi tutkija Engjellushe Morina arvioi, että määräaikainen veto-oikeuden rajoitus voisi olla poliitikoille keino myydä laajentumista epäileville äänestäjille.
– En olisi yllättynyt, jos näkisimme jotakin tällaista Montenegron sopimuksessa. Se olisi malli muille uusille jäsenmaille, Morina sanoo Guardianille.
Montenegron hallituslähde korosti lehdelle, että maan tavoitteena on täysi EU-jäsenyys kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Samalla Montenegro ei lähteen mukaan vastusta suojamekanismeja, jos ne tukevat uudistusten jatkuvuutta myös jäsenyyden jälkeen.
EU:n keskeinen ongelma on asiantuntijoiden mukaan nyt se, miten se voi avata oven uusille jäsenmaille ilman, että päätöksenteko halvaantuu entisestään. Veto-oikeuden rajaaminen olisi poikkeuksellinen ratkaisu, mutta keskustelu kertoo siitä, kuinka vahvasti Ukrainan sota ja Unkarin jarrutus ovat muuttaneet unionin suhtautumista laajentumiseen.