Verkkouutiset

Erot hoivan laadussa EU-jäsenmaiden välillä ja sisällä ovat kirjoittajan mukaan suuria. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

EU-kansalaiset ansaitsevat parempia hoivapalveluja

Blogi

Euroopan komissio on julkaisemassa esityksensä Euroopan hoivastrategiaksi.
Sirpa Pietikäinen
Sirpa Pietikäinen
Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko.

On jo korkea aika, että EU:ssa tunnustamme tarpeen yhteiselle koordinaatiolle hoiva-asioissa. Viimeistään koronaviruspandemia toi lopullisesti päivänvaloon vakavat ongelmat, joita eurooppalaisessa, laitostuneessa hoivassa piilee.

Erot hoivan laadussa EU-jäsenmaiden välillä ja sisällä ovat liian suuria. Meillä ei ole yhteisiä indikaattoreita hoivan laadun tai saavutettavuuden arviointiin ja eurooppalaisten saaman hoivan taso eri hoitomuotojen ja paikkojen välillä vaihtelee liikaa. Jokainen eurooppalainen ansaitsee laadukasta ja ihmisarvoista hoivaa, riippumatta asuinpaikastaan tai sosioekonomisesta asemastaan.

Myös hoivassa jäsenmaat ovat yksin liian pieniä. Sen vuoksi meidän pitää etsiä hoivalle yhteisiä eurooppalaisia standardeja ja helpottaa hyvien käytäntöjen jakamista. Niin takaamme ihmis- ja perusoikeuksia ja hoivattavien itsemääräämisoikeutta kunnioittavan hoivan kaikille eurooppalaisille.

Hoiva on ihmisten elämässä välttämättömyys. Jokainen meistä on ainakin hetken aikaa elämässään täysin riippuvainen toisesta ihmisestä – vähintään silloin, kun synnymme ja kuolemme, useimmat meistä selvästi kauemminkin. Hoivan arvostuksen pitäisi olla sen mukaista. Riippuvuudessa ei tietenkään ole mitään pahaa. Ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, joille yhteys muihin on keskeinen asia elämää. Ehkä tämä on syy siihen, miksi hoiva on niin tunteita herättävä politiikan osa-alue – sen ytimessä on ihmisten keskinäinen vuorovaikutus ja yhteys. Jokaisella on hoivasta kokemuksia, hyviä tai huonoja.

Hoivapalveluissa ja -systeemeissä on koko Euroopan tasolla paljon parannettavaa, ja siksi olin tänä keväänä Euroopan parlamentin toinen pääneuvottelija parlamentin EU:n hoivastrategiaa käsittelevässä kannanotossa, jonka parlamentin täysistunto hyväksyi heinäkuun alussa. Parlamentin kannanotto hoivasta ehdottaa kauan kaivattuja parannuksia sekä hoivan laatuun että hoiva-alan työntekijöiden työoloihin, ja on toivottavasti puskenut komissiota kohti kunnianhimoisempaa hoivastrategiaa.

Nyt näemme, miten parlamentin suositukset ovat päätyneet komission ehdotukseen. Parlamentin kannanotossa vaadimme saavutettavaa, kohtuuhintaista ja laadukasta hoitoa kaikille eurooppalaisille, ja ensimmäistä kertaa erittäin vahvaa tukea omaishoitajille koko Euroopassa, kun ehdotimme omaishoitajille omaa erillistä tukiohjelmaa. Emme vieläkään aina edes tunnista omaishoitajuutta, varsinkaan silloin, kun se on osa-aikaista. Työssäkäyvä puoliso tai lapsi voi tosiasiallisesti avustaa, hoitaa ja vastata läheisestään päivittäin, ilman että edes hän itse, saati sitten järjestelmämme, tunnistaa tätä omaishoitajuudeksi. Lisäksi parlamentti vaati lujasti vahvempaa investointia hoivaan. Pelkät kauniit puheet eivät riitä, vaan hoivapalveluihin on investoitava riittävästi rahaa. Se on aloitettava nyt, ennen kuin hoivakriisi kaatuu toden teolla käsiimme Euroopan vanhetessa.

Eurooppalaisen hoivan pitää siirtyä laitoksista kohti yhteisöllisempää ja henkilökohtaisiin tarpeisiin perustuvaa hoivaa. Lisäksi tarvitsemme selkeitä ja yhteisiä eurooppalaisia tavoitteita, joilla nostaa yhteisesti hoivan laatua ja parantaa sen saavutettavuutta, ja inhimillisempiä työoloja ja tunnustusta hoiva-alan työntekijöille. Meillä ei voi olla laadukasta hoivaa ilman hyvinvoivaa ja motivoitunutta henkilökuntaa.

Myös hoivan rakenteellisiin ongelmiin on korkea aika puuttua. Jos hoiva ei ole sukupuolikysymys, en tiedä, mikä on. Naiset ovat enemmistössä sekä hoivatyöntekijöinä että hoivan saajina, eli kärjistetysti alipalkatut ja ylityöllistetyt naiset hoitavat hankalissa oloissa ja kiireessä muita naisia, ja pahimmassa tapauksessa huonosti olosuhteiden pakosta. Myös valtaosa omaishoitajista on naisia, ja hoitovelvoitteet ovat lähes 20 prosentille naisista syy pysytellä poissa työelämästä. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia omaishoitajien sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin. EU:ssa tehdystä hoivatyöstä noin 80 prosenttia on omaisten hoitamista ja näistä tekijöistä 75 prosenttia on naisia. On siis korkea aika, että kiinnitämme huomiota myös omaishoitajuuden tilaan Euroopassa.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS