EU harkitsee käyttämättömien pandemian elvytysvarojen ohjaamista puolustussektorille. Kyseessä on 93 miljardin euron potti, kirjoittaa Financial Times.
EU:ssa on tahtotilaa lisätä investointeja ja puolustusmenoja huolien kasvaessa, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto vetäisi Yhdysvaltain turvallisuustuen Euroopalta.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen mainitsi rahoitusvaihtoehdon keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (EPP) kokouksessa tiistaina, kertoo neljä asiasta perillä olevaa lähdettä FT:lle.
EU:n lisärahoitustarpeen puolustukseen arvioidaan olevan noin 500 miljardia euroa seuraavan vuosikymmenen aikana.
Lähteiden mukaan von der Leyen väläytti kokouksessa myös EU:n aluekehitysvarojen uudelleen suuntaamista ja mainitsi toisena selvitettävänä vaihtoehtona olevan ”yhteisen eurooppalaisen rahoituksen”.
EU:n toimijat ovat viime kuukausina keskustelleet suunnitelmasta perustaa hallitustenvälinen rahoitusväline puolustusinvestointien vauhdittamiseksi. Tässä olisivat mukana mahdollisesti myös Iso-Britannia ja Norja, eikä esimerkiksi koko EU:ta. Mainitulla vaihtoehdolla voitaisiin välttää Venäjä-ystävällisiä maita käyttämästä veto-oikeutta, mikäli ne eivät kannata yhteisen velan käyttöä puolustukseen.
EU-maat ovat vaatineet komissiota hyödyntämään kaikki sen hallinnassa olevat käyttämättömät varat, koska uudesta yhteisvelasta puolustuksen tarpeisiin ei ole päästy sopuun.
Pandemian jälkeen perustetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) on jäänyt jäljelle 93 miljardia euroa. Välineen koko oli alun perin 800 miljardia euroa ja se koostui suorista avustuksista ja lainoista, joita EU on käyttänyt pandemian jälkeiseen jäsenmaiden talouksien elvyttämiseen.
Käyttämättömän RRF-rahoituksen hyödyntäminen edellyttäisi FT:n mukaan muutoksia rahaston sääntöihin. Muutoksille pitäisi saada EU-maiden enemmistön ja Euroopan parlamentin tuki.
Elvytysvälineen loput lainana maksettavat varat voitaisiin FT:n mukaan käyttää esimerkiksi tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä niin sanotun kaksikäyttöisen infrastruktuurin investointeihin, esimerkiksi lentokentille, joilla on sekä siviili- että sotilaskäyttöä.
Toinen vaihtoehto, jota komissio tutkii, on käyttää uudelleen niin sanottuja koheesiorahastoja, jotka on osoitettu EU:n vähiten kehittyneille alueille.
EU-maat saavat myös lisätä kansallista puolustusbudjettiaan ilman, että niille asetetaan EU:n finanssisääntöjen mukaisia sanktioita, von der Leyen ilmoitti viime viikonloppuna Münchenin turvallisuuskonferenssissa.